Lyhyt korsi on jalostuksen ykköstavoite

Kotimaisten ruislajikkeiden talvenkestävyys tuo varmuutta viljelyyn, mutta pitkä korsi tekee viljelyn hankalaksi. Borealin tavoitteena on parantaa laonkestävyyttä lyhentämällä kortta ilman, että sato ja talvenkestävyys heikkenevät. Apuna käytetään venäläistä geeniä.

”Kolme uutta, aiempaa lyhyempää ruislajiketta on nyt virallisissa lajikekokeissa. Yksi niistä on selvästi lupaavin ja voi mennä eteenpäin vauhdilla”, rukiin jalostuksesta vastaava kasvinjalostaja Esa Teperi Borealilta kertoo.

Korsi lyhenee
hitaasti

Uuden lajikkeen kehittäminen on hidasta ja nopea eteneminen tarkoittaakin, että kylvösiementä saataisiin myyntiin kolmen - neljän vuoden päästä. Paljon ratkeaa kuitenkin syksyllä, kun ensimmäiset viralliset koetulokset lajikkeista saadaan.
”Uusi lajike on perinteisen tyyppinen, mutta lyhyempi. Borealin kokeissa se on ollut satoisimpia rukiita. Leivontalaatu on ollut hyvä ja talvestakin se on selvinnyt hyvin”, Teperi kertoo.
Pohjoisessa ruisaineistossa ei ole kovinkaan paljon lyhytkortisia lajikkeita. Avuksi on 1990-luvun alussa löydetty venäläisestä geenipankista erityinen rukiin lyhytkortisuusgeeni. Sitä on risteytetty mukaan Borealin jalostusaineistoon jo pitkään. Sen sisältävä lajike voisi olla jopa 30 - 40 senttiä nykyisiä lyhyempi.

Kotimaisia hybridejä
ei ole tulossa

Eurooppalaiset jalostajat ovat kiinnostuneita pohjoisista siemenmarkkinoista ja satsaavat aiempaa enemmän talvenkestävyyteen. Saksalaisten yhteistyökumppaneiden hybridilajikkeita on kylvössä Borealilla.
Suomen ruismarkkinat ovat Teperin mukaan niin pienet, ettei oman hybridijalostusohjelman perustaminen ole mahdollista. Muutenkin ruis on Borealille pieni kasvi.
”Synteettisten lajikkeiden kehittämistä olemme hieman kokeilleet. Se on edullisempi menetelmä, jossa varsinaisten hybridien tapaan hyödynnetään heteroosia eli erilaiset perimät omaavien lajikkeiden jälkeläisten suurempaa kasvuvoimaa”, Teperi kertoo.
Synteettisen lajikkeen kylvösiemen tuotetaan siementuotantotilalla niin, että kahta eri lajiketta tai jalostuslinjaa viljellään samalla pellolla. Ne pölyttävät toisiaan ristiin ja pellolta puitavassa siemenessä on heteroosin ansiosta suurempi sadontuottokyky.
Mitä tahansa lajikkeita ei synteettisen lajikkeen saamiseksi kannata yhdistää.”Vanhempien” on oltava sopivan erilaisia, mutta toisaalta samanlaisia, jotta lopputuloksena on yhtenäinen lajike.