Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Kolminivelkehät tulevat kotieläinrakennuksiin

Kotieläinrakennusten muunneltavuudesta, laajennusmahdollisuuksista ja monistettavuudesta on käyty keskustelua niin kauan kuin niitä on pystytetty. Keskustelu on taas kiihtymässä, kun runkoleveydet kasvavat ja rakennusten koko muutenkin suurenee.

Monien mielestä rakennusten pitäisi olla helposti laajennettavia ja mukautua muuhunkin käyttöön kuin pelkkään kotieläinten pitoon. Maailman sivu on pitkä, eikä aina ole varmaa, onko tietyllä tuotantomuodolla turvattu tulevaisuus.

Jouni Pitkäranta on jo vuosia hakenut sellaisia ratkaisuja suunnittelemiensa navetoiden kuoriksi, jotka sallisivat mahdollisimman monenlaisten sisustusvaihtoehtojen käytön. Lisäksi rakennukseen pitäisi tarvittaessa pystyä sijoittamaan muutakin tuotannollista toimintaa, mikäli tarvetta joskus tulee. Myös laajennusten tulisi onnistua jouhevasti.

Yhteistyökumppaneita Pitkärannalla on Ruotsia ja Tanskaa myöten. Lähin ja kiintein yhteistyökumppani on kuitenkin insinööritoimisto Anssi Palmu Ilmajoelta. Palmun toimisto piirtää pääsuunnitelmat puhtaaksi, tekee rakennesuunnitelmat ja laskee kustannusarviot. Palmulla on kokemusta urakoinnista. Se tuo kaikkinaista tarkkuutta, ei vähiten laskelmiin.

Nyt ratkaisut ovat hahmottuneet, Pitkäranta sanoo. Rakentaminen perustuu kolminivelkehiin, joilla saadaan luontevasti 22 metrin vapaa runkoleveys. Tällainen rakennus imaisee sisäänsä navettana palvellessaan neljä riviä parsia ja tarpeelliset käytävät. Silti "ilmatila" on vapaa. Yhtäkään kannatinpaalua ei rakennuksessa ole. Kolminivel-kehä on tuttu ratkaisu teollisuus- ja varastorakentamisesta, suomalasissa eläinhalleissa sitä on käytetty hyvin vähän. Kehät voivat olla kertopuuta, liimapuuta tai terästä.

Jota 22 metriä riittäisi, edellytyksenä on "visiirimallin" ruokintapöytien käyttö. Ratkaisussa ruokintapöydät tulevat rakennuksen seinille. Ne täytetään rakennuksen ulkopuolelta. Ruokintaliikennettä rakennuksen sisällä ei siis ole.

Toinen merkittävä valinta on styroksista valetut kattoelementit. Niissä on 15 senttimetrin paksuinen EPS-eriste sisällä ja pelti molemmissa ulkopinnoissa. Elementin reunat on pontattu. Tässä käytetään 7,2 metriä pitkää ja 1,2 metriä leveää elementtiä. joka painaa noin 100 kiloa kappale.

Kattoelementit ruuvataan suoraan kehäpalkkiin ja ne ovat itsekantavat aina 3,6 metrin jänneväliin asti. Katteen, esimerkiksi kattopellin ruoteet voi mainiosti ruuvata suoraan kiinni näihin elementteihin. Näin sisäkatossa on kertopuukannattimien välissä valmista, muovisuojattua peltipintaa heti asennuksen jäljiltä. Ponttiin pyyhkäistään silikoni asennusvaiheessa, joten rakenne on höyrytiivis.

Tarkoituksena on, että näihin ratkaisuihin perustuvaa rakennusta käytetään tulevassa suunnittelussa laajasti hyödyksi. Tänä kesänä Timo Viinamäelle Jalasjärvelle nousee ensimmäinen idean mukainen navetta.

Ensi vuonna eri puolille Suomea pystytetään kuusi saman idean mukaista tuotantorakennusta lisää. Urakoitsijoiden haku on jo käynnissä. Kolminivelkehien ja kattoelementtien toimittajia on tarkoitus kilpailuttaa rankimman jälkeen, aina Ruotsia myöten. Viinamäen navettahankkeen aikana havaittiin, että kotimainen rakennustuoteteollisuus kaiketi vierasti sanaa navetta. Finnforest ja Thermisol lähtivät kuitenkin ennakkoluulottomasti mukaan ja ovat nyt tyytyväisiä yhteistyöhön.

Rakentaminen urakoitsijoille

Eräänä Pitkärannan tavoitteena on siirtää rakentamisvaivoja urakoitsijoille, samaan tyyliin kuin Euroopassa on tehty jo pitkään. Hän näkee, että viljelijällä on ylimääräistä työtä rakennusvaiheessa muutenkin yllin kyllin. Pelkästään karjan tuotannon ylläpito vaatii paljon huolenpitoa. Melkein aina eläinmäärää myös lisätään uutta rakennusta silmälläpitäen.

Kotieläinrakennuksiin erikoistuvalla urakoitsijalla tai rakennuttajakonsultilla on Pitkärannan mielestä hyvät yrittämisen mahdollisuudet Suomessa. Hän on myös varma, että erikoistunut urakoitsija voi säästää rakennuttajana toimivalle viljelijälle pitkät eurot. Yrittämisellä on oikea toimintaympäristö silloin, kun kullakin sektorilla voidaan kannattavasti käyttää parhaiden osaajien palveluja.

Rakennusvaiheessa eläinten hoitotyötä on usein tehtävä poikkeusoloissa, joka sekin vaatii ylimääräistä työpanosta. Kysymyksessä on kuitenkin viljelijän ammattitaitoa hyödyntävät operaatiot. Siten ne voivat tilapäisluonteisina onnistua loistavan hyvin, vaikka työtä olisikin hetkellisesti liikaa.

Rakentaminen sen sijaan on monelle eläintenhoitajalle vieras ala. Varsinkin rakennuksen kuorien pystyttäminen saattaa tulla eteen ensimmäistä kertaa. Tällöin virheitä saattaa tulla. Toisaalta tarmokas keskittyminen virheiden välttämiseen voi viedä huomiota muilta tärkeiltä töiltä. Rakennuhankkeen hallinta helpottuu huomattavasti, jos isot pinnat ja rakenteet voidaan ostaa "paikalleen pystytettynä".

Rakennuksen sisustaminen on sitten jo tutumpaa. Ammattitaitoinen viljelijä tietää erinomaisen hyvin, minkälainen ympäristö ja kalustus hyvin suunnitellussa kotieläinrakennuksessa on oltava. Hänen kannattaakin tarkkaan valvoa kalusteiden asennusta ja sisustukseen liittyvien yksityiskohtien toteutusta muutenkin.

Vaativaa suunnittelua

Pitkäranta ei kiellä sitä, etteikö jokaisen rakennuksen voisi suunnitella yksilöllisenä ja ainutkertaisena, aivan kuin tähänkin asti. Mieshän on sentään viittä vaille valmis arkkitehti.

Silti hänen mielestään sapluunalla suunniteltujen ja ennen kaikkea esivalmistettujen kuorien tekoon on silti pakko mennä pelkästään kustannussyistä. Näin on jo tehty Euroopassa ja näin on tehtävä meilläkin. Uudet tanskalaiset ja hollantilaiset kotieläinrakennukset ovat ratkaisuiltaan erittäin pitkälle yhteneväisiä. Säästöt ovat melkoiset.

Tällainen rakennussuunnittelu on Pitkärannan mielestä lopulta vaikeampaa kuin yksilöllisten rakennusten suunnittelu. Niin yksityiskohtien kuin kokonaisuudenkin on sovelluttava hyvin monenlaiseen ympäristöön ja erilaisiin tarpeisiin. Rakentamiskulttuurikin on erilainen maan eri osissa.

Toisaalta yhtenäinen suunnittelu jalostuessaan poistaa nopeasti virheitä ja on lopulta perinteistä suunnittelua herkempi ottamaan käyttöön uusia, toiminnallisuutta ja taloudellisuutta parantavia ratkaisuja. Pitkärannan resepti on huolellisen, monivuotisen harkinnan ja asioihin perehtymisen tulos. Oppia on haettu tanskalaisilta ja ruotsalaisilta yhteistyökumppaneilta. Sitä on täydennetty amerikkalaisilla vaikutteilla ja eläinten käyttäytymiseen perehtymällä.

Mitä tästä sitten seuraa? Todennäköisesti runsaasti uusia, edullisia kotieläinrakennuksia, jotka tarpeen tullen voivat palvella muissakin tehtävissä. Se on ainakin varmaa, että kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan sikiää ilman isommin lietsomatta.

 

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |