Uudella nurmiseoksella lisää talvenkestävyyttä
"Eniten meillä tehtiin muutoksia nurmilajistoon", Matti Ali-Lekkala Tammelasta kertoo ProAgria Hämeen maaseutukeskuksen nurmenviljelyhankkeen vaikutuksista omalla tilallaan.
Kasvinviljelyagronomi Aulis Ansalehdon kanssa hän vuosi sitten kesällä kiersi jokaisen nurmilohkonsa erikseen, ja mietti mahdollisuuksia parantaa satoja.
Ali-Lekkalalla ja hänen kumppanillaan Eeva-Liisa Ala-Rämillä on paljon alavia maita, joilla nurmen talvituhot ovat olleet arkipäivää. Ratkaisuksi Ansalehto suositteli usean lajin nurmiseosta perinteisen nurminatavaltaisen seoksen sijaan, jotta talvenkestävyys paranisi.
Nyt Ali-Lekkala on kylvänyt kaikki uudet nurmet uudella seoksella. Seoksessa on ruokonataa, nurminataa, timoteitä, englannin raiheinää, punanataa ja niittynurmikkaa.
Ali-Lekkala uusii nurmet joko keväällä tai syksyllä, mutta ilman suojaviljaa. Kevätkylvön seokseen hän lisää Westervoldin raiheinää, jotta saa lohkolta satoa jo samana vuonna.
Osan nurmista hän uusii syksyllä vanhan nurmen jälkeen. "Kun on vuokramaita, joiden käyttöä ei voi niin kovin pitkälle suunnitella, tämä on ihan hyvä vaihtoehto."
Nurmissa ei kaivata aukkoja
Ali-Lekkala pitää säilörehulohkoja nurmella kolme tai neljä vuotta. Osa laidunlohkoista on nurmella pitempään, koska niiden uusiminen on hankalaa. Raivatuilta pelloilta nousee joka kerta muokatessa puita.
"Myös sellaiset lohkot, joilla on hankala esimerkiksi säilörehun korjuuketjun koneilla liikkua, ovat laitumina pitempään. Se vaati laitumien hoitamista", Ali-Lekkala toteaa.
Samaisilla lohkoilla rikkakasvit tahtovat väen väkisin lisääntyä. Jos peltoon tulee aukkoja, rikat täyttävät ne nopeasti. Kestävän seoksen käyttäminen on aukkojen ennaltaehkäisyä, hyvä tapa lisätä nurmen pitkäikäisyyttä.
Muutamana viime vuonna Ali-Lekkala on myös ruiskuttanut rikkakasveja joiltakin lohkoilta.
Työlle pitää saada palkka
Matti Ali-Lekkala saa nurmista kohtuullisen hyviä satoja joka vuosi, koska hänellä ei juurikaan ole kuivuudesta kärsiviä lohkoja. Satoa on silti hänestä vara parantaa, liian tyytyväinen ei kannata olla.
"Olen tässä miettinyt, että pitäisi vähän nurmen alaa pienentää ja siirtää joitakin lohkoja viljalle, koska rehua on viime vuosina tullut runsaasti. Ylivuotista rehua ei paljon kannata säilyttää", Ali-Lekkala sanoo.
Hän tekee säilörehun kaksi kertaa kesässä. Joskus on tullut kokeiltua myös kolmannen sadon niittämistä, mutta se ei Ali-Lekkalan mielestä vastannut tarkoitustaan. Lisätyö ei ole kannattanut. Sitä paitsi kolmatta satoa varten pitäisi rakentaa kolmas rehusiilo, jo täytettyä ei pitäisi mennä avaamaan ja lisäämään sinne rehua.
Yli 60-päiselle karjalle Ali-Lekkala ei tee kuivaa heinää lainkaan. "Heinäntekoviikko on monesti meidän ainoa lomaviikkomme. Muuten koko kesä menee laitumien hoitamisessa, niittämisessä ja lannoittamisessa sekä rehunteossa."
Viljelyn suunnitteluun pitää Matti Ali-Lekkalan mielestä käyttää riittävästi aikaa. Jokin pieni asia, kuten nyt vaikka siemenseoksen tarkka miettiminen, saattaa vaikuttaa lopputulokseen paljon.
"Tämän nurmihankkeen puitteissa olen saanut monenlaista hyödyllistä tietoa. Ehkä tärkeintä on ollut juuri tuo suunnittelu. Oli hyvä käydä asioita läpi yhdessä Ansalehdon kanssa", Ali-Lekkala sanoo. Kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi, oman tilan asioille voi helposti tulla sokeaksi.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |