Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Hyvä tulos myös omilla pelloilla

Kesällä Kasvinsuojelun Suomen mestarin tittelin voittaneen köyliöläisen Veli-Pekka Sunin tilalla kasvinsuojeluasiat ovat esimerkillisessä järjestyksessä. Pääasiassa erikoiskasveja viljelevä Suni pitää paperit pinossa kasvinsuojelusuunnitelmasta lohkokohtaiseen ruiskutuskorttiin saakka.

"Teen ensimmäisen karkean kasvinsuojelusuunnitelman jo alkutalvesta ennen kuin ostan aineet ennakkoon yhteisostona Köyliön Vanhankartanon kanssa. Suunnitelma tarkentuu kevättalvella, kun teen lopulliset sopimukset Saarioisten, Lännen Tehtaiden ja Raision kanssa. Silloin mietin lohkokohtaisesti ongelmarikkojen torjunnan. Viimeinen hienosäätö tulee oikeastaan ruiskutusta edeltävänä iltana", Suni kertoo.

Silloin hän vielä tarkastaa suunnitellun reseptin ja laskee lohkokohtaiseen ruiskutuskorttiin lohkolla kuluvat aine- ja vesimäärät.

Ruiskutuksen jälkeen samaiseen korttiin täytetään tiedot ruiskutussäistä: lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulisuus ja maan pinnan kosteus. Kortissa on myös tilaa huomautuksille, jos vaikka jokin suutin on ollut tukossa.

Miksi näin tarkka kirjanpito? "Miesmuisti on niin kovin lyhyt. Näiden tietojen avulla voin hakea syitä, jos jälkeen päin huomaa, että jokin epäonnistui", Suni selittää.

Saarioisten säilyke, jonka kanssa Sunilla on sopimus punajuuresta, houkutteli miehen muutama vuosi sitten laatukoulutukseen. Siinä yhteydessä tilan toiminnot tuli käytyä kunnolla läpi. Ruiskutuskortin lisäksi Suni laati prosessikaavion tilansa kasvinsuojelusta. Siinä yksi oleellinen osa on edellisten vuosien kokemuksista oppiminen.

Yhtä tarkat ohjeet löytyvät myös ruiskun pesusta. Huolimattomasti pesty ruisku aiheuttaa helposti vioituksia esimerkiksi porkkanalle. Ohjeet ovat hyvät olemassa myös siksi, että talossa on harjoittelija. "Nyt minulla on kyllä niin hyvä harjoittelija, Mäkelän Mikko, ettei mitään vaikeuksia ole ollut muutenkaan."

Pääkasvina porkkana

Suni sanoo, että porkkana on hänen lempilapsensa. Tilan viljelykierto tehdään sen vaatimusten mukaan niin, että lohkolla on kerran neljässä vuodessa porkkanaa. "Porkkanasta tulee eniten massaa ja siitä saan myös parhaan katteen."

Muita kasveja hänellä ovat punajuuri, tärkkelys- ja siemenperuna, sokerijuurikas, mallasohra, säilörehunurmi ja kesanto.

"Takavuosina porkkanan viljely meni meillä vähän mönkään. Oli ongelmia viljelykierrossa. Silloin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Asetin selviä tavoitteita porkkanan viljelyyn ja syvennyin siihen kunnolla. Hankin uusia vuokramaita, jotta sain viljelykierron kuntoon", Suni kertoo.

Tulokset näkyvät nyt. Porkkanan laatu on parantunut ja siitä on tullut viljelyvarma kasvi. Sopimukset tulevat täyteen.

Kakkoskasvina Suni pitää punajuurta. Hän on yksi Saarioisten yhdeksästä punajuuren tuottajasta. Myös punajuuren viljely on vuosien mittaan mennyt paljon eteenpäin. Sekä ulkoinen että sisäinen laatu ovat kohentuneet. Yhdeksi syyksi Suni arvelee Saarioisten viljelypäällikkö Elisa Tikanmäen innostusta punajuureen.

Vilja ja nurmi ovat Sunilla vain välikasveja erikoiskasveille. Aivan vasemmalla kädellä hän ei niitäkään viljele, ohrasta on tavoitteena saada maltaaksi kelpaavaa tavaraa. Tämänvuotiseen satoon hän tyytyväinen, viiden tonnin satotavoite rikkoutui. Jyväkoko näyttää myös kohtuulliselta.

Muutenkin vuosi näyttää satojen osalta hyvältä. Hikevillä mailla kosteus ei ihan heti lopu, kuivuudesta huolimatta. Tarvittaessa Suni on myös sadettanut viljelyksiään.

Koneyhteistyötä kolmen tilan kesken

Oman tilan viljelyn ohessa Suni tuuraa Köyliön Vanhankartanon tilanhoitajaa loma-aikoina. Muutenkin yhteistyö on tiivistä, tietoja ja osaamista vaihdetaan puolin ja toisin.

"Peruna- ja juurikaskoneiden osalta teemme yhteistyötä kolmen tilan kesken, Veli-Matti Syrilä on kolmantena lenkkinä. Peruna- ja juurikasala tiloillamme on yhteensä noin 130 hehtaaria. Vaihdamme työtä ja koneita myös muiden kasvien osalta, minä esimerkiksi hoidan Kartanon porkkanan kylvön, ruiskutukset ja haraukset, he puolestaan kylvävät minulle punajuuren", Suni kertoo.

Yhteisillä koneilla pyritään pitämään kustannukset aloillaan. Perunannostossa käytössä on yksirivinen Grimme, juurikasta nostetaan kaksirivisellä Jukolla.

Köyliössä erikoiskasveja viljelevät muutkin. Kunnan noin 6000 peltohehtaarista 1500 on sokerijuurikkaalla, 1300 perunalla ja 300 muilla vihanneksilla.

"Erikoiskasveissa on sopivasti haastetta. Omalla työllä voi vaikuttaa tuotteiden laatuun. Jos laatu ei ole kunnossa, on pian entinen sopimusviljelijä", Suni toteaa.

Monenlaista uutta kokeilun alla

Suni ei tyydy viljelyssään tavanomaiseen. Porkkanapelloilta löytyvät Lännen lajikekokeet, punajuuresta osa on kylvetty fosforikuorrutteisella siemenellä, parin hehtaarin alalla kasvaa keltaista Yellowstone-porkkanaa, punajuurimailta mitataan maan kosteutta eri syvyyksiltä, kylvötiheyskokeita löytyy lähes joka lajilta…

"Olen siitä hyvässä asemassa, että minulla on yhteyksiä moneen suuntaan, ehkä siksi, että olen aiemmin ollut myös Kemiralla töissä. Minusta tutkijoiden ja viljelijöiden vuoropuhelu on nykyään aika hyvää."

Suni kertoo esimerkin: joskus hän joutui miettimään, voisiko soittaa professori Tiilikkalalle jostain tuholaisongelmasta. Nyt hän voi samasta asiasta huoletta soittaa Karille. Titteleitä ei tarvita, yhteistyö toimii.

Samanlaista yhteistyötä Suni toivoisi myös viranomaisten ja viljelijöiden välille. Hän on huolissaan erikoiskasvien kasvinsuojeluaineiden vähenemisestä. "Nykyaineilla pärjää, mutta aika ylitsepääsemättömiä ongelmia tulee, jos tuotteita vielä poistuu markkinoilta."

"Toki ymmärrän viranomaisten tiukat säännökset, ympäristöä, omaa hyvääni ja omaa terveyttäni niillä ajatellaan. Mutta Super Treflan on hyvä esimerkki: kun ei ole korvaavia tuotteita, sitä on pakko pitää rypsin viljelyssä edelleen."

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |