Iso karjatila varautuu huolella riskeihin
Kun lypsykarjatilan koko kasvaa paristakymmenestä lehmästä 150 lehmään, tilan toiminnot ja riskit muuttuvat kokonaan toisenlaisiksi. Mutta niin muuttuu suhtautuminenkin riskeihin, niitä ryhdytään selvittämään ja niitä pyritään pienentämään tarkasti ja järjestelmällisesti. Loppuriskit yritetään kattaa aukottomasti vakuutuksilla.
Tapio Niskanen rakentaa Siilinjärvellä navettaa, johon tulee tilat kolmelle sadalle eläimelle, lehmiä niistä on sataviisikymmentä. Lypsäjiksi tulee kolme robottia, yksi kutakin viidenkymmenen lehmän ryhmää kohti. Säilörehupohjainen ape jaetaan kiskovaunulla, väkirehu yhdeksästä kioskista. Lietelanta liikkuu osin raapoilla, osin painovoimalla. Ilmastointi toimii painovoimalla, pakkaspäivinä apuna on kaksi poistopuhallinta ja kaksi sekoittajaa. Tarvitsemansa energian tila aikoo tuottaa itse biovoimalan avulla. Jos tekniikka vielä kehittyy, energiaa kertyy yli oman tarpeen.
Investointi maksaa kokonaisuutena noin miljoona euroa. Maitokiintiön ostosta kustannusta tulee vielä 270.000 euroa lisää. Liikevaihdon pitäisi kasvaa neljässä vuodessa suunnilleen investoinnin suuruiseksi.
Niskanen suunnitteli navetastaan lähes kaksi kertaa suurempaa, mutta kiintiötilanteen muuttuminen ja isomman navetan tiukemmat palomääräykset kasvattivat kustannukset liian suuriksi. Paloturvallisuuden lisäämiseen vaihtoehtona oli tarjouksen mukainen 64.000 euron (+ alv) sprinklerijärjestelmä tai rakentaminen P2-paloluokan materiaaleista, kallista sekin. Oli tyydyttävä pienempään vaihtoehtoon. Lähes kahden miljoonan euron investointi olisi kasvattanut taloudellisen riskin liian suureksi.
Niskasen koko tilan riskien kartoitus alkoi laatukäsikirjan teosta neljä vuotta sitten. Silloin selkiintyi, että tilalla on tiedettävä, mitä tehdään, miksi tehdään ja millä tavalla tehdään. Kirjallisista kuvauksista syntyi hyvä pohja riskien arvioinnille. Tähän raamiin asettuu myös uusi navetta.
Punnittuja ratkaisuja eläintautien ehkäisyyn
Tarttuvat eläintaudit ovat 500 eläimen yksikössä iso riski. Tautien ehkäisyyn onkin panostettu sen mukaisesti.
Tilalla tulee käymään paljon vierailijoita, se on selvää. Vieraita käy myös ulkomailta, osa varmasti alueilta, joilla on esiintynyt ja esiintyy varmasti tulevaisuudessakin Suomesta puuttuvia, vaarallisia eläintauteja. Nämä vierailijat on pystyttävä pitämään poissa navetasta, poissa navettareiteiltä ja poissa eläinten läheisyydestä.
Ratkaisu vierailijoiden käynteihin on navetan päätyyn toiseen kerrokseen tuleva esittelytila, josta vieraat näkevät navettaan lasiseinän läpi, ja jonne mennään navetan ulkopuolisia rappusia pitkin. Huoneen siivouskin tultaneen järjestämään tilan ulkopuolisin voimin.
Tavanomaiset käynnit kuten rehutoimitukset, siemennykset, eläinten hoidot ja maidon noudot tapahtuvat kukin omista ovistaan, tautisulkujen kautta. Maitoauton kuljettaja käy maitohuoneessa seinällä erotetussa osassa, jonne talon väki ei mene. Tankin pesu ja tarkastus hoidetaan seinän toiselta puolelta.
"Maitosäiliön tarkastusluukut ovat vielä ongelma, koska niitä tarvitaan kaksi. Niihinkin on tulossa ratkaisu", Niskanen kuvaa järjestelyä.
Tautisulkujen kohdalla, missä "likaiset" vaatteet jätetään penkin toiselle puolelle ja toiselta puolen otetaan "puhtaat" vaatteet, on kyltti varoittamassa laiminlyönneistä ja kamerat valvomassa, että tulijat menettelevät ohjeiden mukaan. Niskanen pystyy näin tarkistamaan, toimiiko esimerkiksi tilan vaatimuksiin tottumaton seminologin tai eläinlääkärin sijainen oikein. Näin pienennetään näitä ns. inhimillisistä tekijöistä aiheutuvia riskejä.
Eläinten noudoissa kuljettaja ei saa tulla ollenkaan sisälle navettaan. Pihaton vapauteen tottuneet eläimet tulevat Niskasen mukaan noutokarsinasta ulos itse riittävän nopeasti, kun ovi avataan.
Kokonaisuutena navetan ulkopuolinen liikenne jakaantuu kahtia. Vieraat tulevat navetan toiselle puolelle ja menevät sieltä sisään omista ovistaan, talon väen kulkureitit ovat navetan toisella puolella.
Eläviä eläimiä tilalle tulee Niskasen mukaan erittäin harvoin. Ja jos tulee, ne tulevat karanteenin kautta. Jalostuseläimet ostetaan tilalle lähes yksinomaan alkioina, joissa tautiriski on erittäin pieni.
Navetan vessojen vedet menevät erilliseen kaivoon, eivät navettalietteen sekaan. Tätäkään kautta vierailijoiden mukana ei pitäisi siten päästä pöpöjä pelloille tai navettaan.
Ulkomaan matkat ovat isännälle arkipäivää. Niskanen kertoo käyneensä tutustumassa yli 60 navettaan yhdeksällä matkalla Hollantiin ja Ruotsiin. Niinpä matkojen jälkeiset rutiinitkin ovat selkeitä ja tiukkoja.
"Vaatteet jäävät matkalaukkua myöten ulos, josta ne menevät pesuun. Itse puhdistaudutaan suihkussa ja saunassa. Kengät, sekä navettakengät että paremmat matkakengät desinfioidaan sprayllä", Niskanen sanoo.
Niskanen antaa kiitosta sekä eläinlääkäreille, seminologeille että Siilinjärven lomittajille. Tautien mahdollisuus on esimerkiksi lomittajapuolella otettu vakavasti, taloon tullaan puhtaissa vaatteissa ja puhtain välinein. Ulkomaisia lomittajia tilalla ei ole ollut, lyhyitä, kahden päivän lomituksia tilalla ei juuri ole.
Kriisitilanteita varten, esimerkiksi suu- ja sorkkatautiepidemian yltäessä Suomeen, tilalla on toimintaohjeet.
"Läänin- ja kunnaneläinlääkäritkin ovat selvillä tautitilanteesta maailmalla ja kouluttavat ja antavat ohjeita, mikäli niihin on tarvetta", Niskanen sanoo.
Sähkökatkoksiin varavoimaa
Sähkökatkoksiin tilalla varaudutaan dieselkäyttöisen varavoiman avulla. Varavoiman teho riittää huolehtimaan lypsyjärjestelmästä ja säilörehun jaosta. Varavoima käynnistyy automaattisesti 15 sekunnin viiveellä virran katketessa.
"Ukkosten uhatessa varavoima käynnistetään etukäteen. Tarvittaessa varavoima on käytössä vuorokaudenkin kerrallaan", Niskanen sanoo. Kaikkeen käyttöön varavoima ei yritetä saada riittämään, esimerkiksi kotitalouden kahvinkeitin saa silloin pysyä kylmänä, samoin pakastimet saisivat pärjätä ilman virtaa.
Biovoimalan myötä tila toivoo pääsevänsä kokonaan irti valtakunnan sähköverkosta ja siihen liittyvistä maksuista. Tarkoitus on, että varavoimayksikkökin käyttäisi silloin polttoaineenaan biovoimalan kaasua. Varalla toki olisi edelleen diesel.
Roboteille langaton huoltoyhteys
Robottien toimintahäiriöistä Niskanen ei ole kovin huolissaan. Kolmen robotin yhtäaikainen rikkoutuminen ei ole kovin todennäköistä. Kun lähistölle tulee lisäksi muitakin robottinavetoita, huollon, korjauksen ja varaosien nopea saanti ei muodostune ongelmaksi.
Robottien huoltoa ja säätöjä varten tilalle tulee puhelinyhtiön järjestämänä langaton yhteys, joka on riittävän nopea. Koneen säätö tapahtuu tehtaalta.
Paikan päällä tapahtuvat perushuollot tehdään Niskasen mukaan siten, että kutakin robottia huolletaan vain tunti kerrallaan, jonka jälkeen robotti jatkaa lypsyä ja huoltomies siirtyy toisen robotin pariin. Näin lehmien ei tarvitse varrota pitkään lypsylle pääsyä edes huoltotilanteissa.
"Robottien viat tai toimintahäiriöt havaitaan itsekin paremmin, kun vieressä on toinen robotti vertailtavana", Niskanen sanoo.
Navetan sähkölaitteet laitetaan luonnollisesti nykysäännösten mukaisesti tarvittavine vikavirta- ja ylijännitesuojauksineen. Tietotekniikkaa suojaavat UPSit, jotka pitävät järjestelmän pystyssä sähkökatkoksista riippumatta. UPSista tulee sen verran järeä, että se riittäisi Niskasen mukaan myös maitopumpun pyörittämiseen.
Tulipaloriski suurin vanhoissa rakennuksissa
Navetta rakennetaan kivestä ja sinne tulevat palokatkot eri osien välille. Sisälle tulee sekä pikapaloposteja että useita sammuttimia. Palon alkusammutukseen ja rajoittamiseen on näin varauduttu hyvin.
Kovin monia palon syttymislähteitä navettaan ei tule. Pahimpana riskinä Niskanen pitää sosiaalitiloja. "Kengänlämmitin ja kahvinkeitin voivat syttyä."
Palohälytysjärjestelmä on Niskasen mukaan vielä auki. Norjalainen Elotek on yksi vaihtoehto.
Tilalla ei ole lämpökeskusta, joten sitä ei tarvitse varoa.
Pahimmaksi paloriskiksi tilalle jäävät vanhat, puiset rakennukset. Nyt käytössä olevan navetan pääty on kahdeksan metrin päässä uuden navetan sivusta. Väli on reilu, mutta palon sattuessa varmasti tarpeen joka sentti.
Vakuutusyhtiö tyytyväinen
"Kyllä täällä on pohdittu riskejä pitemmälle kuin yleensä. Uuteen rakennukseen on haettu monenlaista tietoa", yhteyspäällikkö Kalevi Kahelin Tapiolan Iisalmen konttorista sanoo.
Riskien kartoituksessa on ollut mukana myös vakuutusyhtiön osaaminen. Niskasen mukaan tästä osaamisesta on ollut apua. Vahinkotarkastajan tiedot ja kokemus ovat auttaneet arvioimaan ja pienentämään riskejä.
Totta kai vakuutusyhtiö on tuonut mukaan myös loppuriskien kattamisen vakuutuksilla. Kahelinin mukaan vakuutuksilla katetaan nyt kattavasti sekä omaisuus-, henkilö- että toiminnan keskeytymisriskit. Karkeasti sanottuna perhe selviää taloudellisesti, vaikka isäntä loukkaantuisi tai kuolisi.
Vakuutukset on hoidettu täällä siitä lähtökohdasta, että KUN vahinko sattuu, ei siitä, että JOS vahinko sattuu", Kahelin sanoo.
Kokonaan uutta Suomessa on, että Niskanen on rakentanut tilalleen varajärjestelmää myös rakennusprojektin johtamiseen kriisitilanteen varalta. Projektin veto siirtyisi silloin maaseutukeskuksen yritysneuvojalle, joka tuntee tilan tarjoukset ja sopimukset sekä tilauksiin sovitut alennukset ja seuraa budjetin toteutumista kuukausittain.
"Kysyin maaseutukeskuksesta, onko tällaista palvelua saatavissa. Niin sitä lähdettiin kehittämään", Niskanen sanoo.
Paavo Tuovinen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |