Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Erikoistumista ja yhteistyötä

Erikoistumista ja yhteistyötä

Viljan vientimarkkinoiden häiriö on nyt kestänyt jo vuoden ja näyttääpä siltä, että solmun aukaisemiseen menee vielä aikaa. Siihen saakka suomalainen luomuvilja jouduttaneen rahtaaman merten taakse.

Kansantalouden kannalta parempi vaihtoehto olisi viljan vienti myllytuotteina kuin jyvinä. Eineksinä ja muina valmiina elintarvikkeina vienti suuressa määrin on vaikeaa, sillä valvonnan vaatimukset ovat erilaisia eri ostajamaissa. Meidän virkakoneistomme ei pysty palvelemaan muita kuin EU:n perusasetuksen mukaisia sertifiointitarpeita. Sertifiointiin joudutaan käyttämään ulkomaalaisia laadunvarmentajia ja se voi olla kynnyskysymys ruokatalojen tuotekehittelylle ja markkinoinnille.

Viljelijän ei kannata missään tapauksessa viljellä enää vain ohraa, kauraa ja vehnää, vaan sen pitää olla suurijyväistä erikoiskauraa, mallas- ja myllyohraa ja korkealaatuista leipävehnää. Myös vientilaatu on hyvä tavoite, sillä vain parhaat erät kelpaavat ostajille. Kilpailu alkaa olla nyt jo niin tiukkaa, että saadakseen erän markkinoille pitää sillä olla erikoistuotteen arvo.

Selvää tuotannollista tilaa on viljojen ja nurmisiementen tuotannossa. Siementuotantoon erikoistumiseen ei hyvin varustetulla viljatilalla tarvita suuria rahapanoksia. Ammattitaitoon satsaaminen lienee tärkein investointi. Siemenviljely on sopimustuotantoa. Menekki on turvattu, kunhan tavara täyttää sopimuksen vaatimukset.

Tuotantorenkailla suurkeittiöihin

Kotimaan kulutuksen painopiste on luonnollisesti vähittäiskaupassa, mutta uutta kasvunvaraa on ammattikeittiöpuolella. Siinä olisi sarkaa hankkeille. Pitäisi luoda tuotantorenkaita, jotka sitoutuvat toimittaman tuotteensa ammattikeittiöille. Tuotevalikoiman tulisi olla vihanneksista juureksiin ja viljatuotteista kananmuniin ja lihaan. Osan tuotteista pitää olla esikäsiteltyjä.

Riittävän suuren tuotemäärän edessä kannattaa perustaa alkupäähän jalostuslaitos, joka pesee, pilkkoo, kuorii, suikaloi, pakkaa ja jakelee tuotteet keittiöille. Joku yritteliäs viljelijä investoi jalostuslaitokseen ja muut tuottavat raaka-ainetta tuotantosopimuksilla. Hinnat tuumataan niin, että kaikille jää kohtuullinen korvaus työstä ja vaivasta.

Tuotantorenkaan viljelijät voivat jakaa kone- ja laitekustannusta yhteistyöllä. Ostoissa voi saada paljousalennuksia. Oma lukunsa on koko rengasta koskeva yhteinen tuotannon suunnittelu. Suunnitelmallisuudella vältetään päällekkäisyyksiä ja saadaan tuotekohtaiset erät riittävän suuriksi. Tähän kun vielä jonakin vuonna saataisiin tukipolitiikkakin mukaan niin, että tiiviiseen yhteistyöhön sitoutuneet viljelijät voisivat käyttää toistensa peltolohkoja osana järkevää viljelykiertoa. Esitys asiasta on vireillä, mutta tuloksia ei uskalla ennakoida.

Luomutilan ravinnehuolto voi käyttää hyväkseen karjanlantaa, jota on paikoin tarjolla tavanomaisilta tiloilta. Riittävän suuren lantamäärän ja sopivien etäisyyksien päästä syntyy urakoinnille taloudelliset mahdollisuudet. Renkaan osakas tai jopa täysin ulkopuolinen voisi investoida lannanajo- ja levityslaitteisiin ja urakoida koko renkaan tai parhaassa tapauksessa useammankin tuotantorenkaan alueella.

Vankkaa sitoutumistahan se kyllä vaatii, mutta ei sitä kannata pelätä. Se on monissa tapauksissa välttämätöntä ja pitkällä tähtäimellä ilman epäilyksiä järkevää.

Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että me itse opettelemme ostamaan luomutuotteita kaupasta. Menekin tasainen kasvu ratkaisee monia ongelmia.

Teksti: Esa Partanen
S-posti: esa.partanen@maaseutukeskus.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |