Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Vasikka syntyy maailmaan
vailla vastustuskykyä

Luonto on järjestänyt vasikan vasta-ainelähteeksi ternimaidon, sillä lehmän istukka ei läpäise vasta-aineita. Ternimaidon saanti on siis vasikan terveyden ja puolustuskyvyn kannalta elintärkeää.

Ternimaidon vasta-aineet ovat suurikokoisia ja ne imeytyvät vasikan suolistosta ensimmäisen vuorokauden ajan. Imeytyminen on tehokkainta ensimmäisten tuntien kuluessa syntymästä. Puolen vuorokauden jälkeen imeytyminen on selvästi heikompaa. Myöhemmin vasta-aineista on suolistolle paikallista suojaa, mutta elimistöön ne eivät enää imeydy.

Jotta vasikka saa parhaan mahdollisen henkivakuutuksen, tarvitsee se ternimaitoa 10-15 prosenttia elopainostaan ensimmäisen vuorokauden aikana. Suurikokoinen fr-vasikka tarvitsee siis 6-9 litraa ja pienikokoiselle ay-vasikalle riittää 3-4,5 litraa. Imeytymisen kannalta tehokkainta on juottaa ensimmäisinä elintunteina niin paljon kuin vasikka imemällä jaksaa juoda.

Vasikan kaikki energia tulee ternimaidosta

Kohdussa vasikkaan ei kerry rasvaa, eikä syntyvällä vasikalla ole käytettävissään energiavarastoja. Vasikka tarvitsee välittömästi ternimaidon rasvaa energiakseen. Märkä vasikka kokee kylmästressin tullessaan lämpimästä kohdusta kylmään maailmaan. Sillä on pitkissä raajoissaan valtavasti lämpöä haihduttavaa pintaa ja se palelee. Viluttaminen pahenee nälän myötä, ja jollei vasikka nopeasti saa lämmintä emän maitoa, se nuutuu eikä enää jaksakaan imeä.

Ensimmäinen juotto kannattaa tehdä heti poikimisen valvonnan yhteydessä. Ensimmäisen annoksen löytäminen emän nisästä ei ole vierihoitovasikallekaan mikään itsestään selvyys. Seuraavilla kerroilla se yleensä löytää juotavan itse.

Vasikka juo mielellään välittömästi syntymän jälkeen, märkänä ja ennen yrittämistään ylös. Samalla kun emä nuolee ja hoivaa vasikkaa, hoitaja lypsää käsin muutaman litran vasikalle. Käyttöön on saatavilla käteviä tuttipulloja, joista juottaminen onnistuu tuttisankoa kätevämmin. Monet ovat todenneet, että vasikka, joka on saanut ensimmäisen juoman tutista, on helpompi vierihoidon jälkeen opettaa juotolle.

Emän kieli elvyttää

Emän nuoleminen on myös tärkeää verenkierron käynnistämiseksi ja märän pinnan kuivaamiseksi. Jos emä ei syystä tai toisesta nuole, on hoitajan kuivattava vasikka. Vierihoito on suositeltavaa edes sen verran, että emä kuivaa vasikan ja se pääsee jaloilleen.

Suomen tautitilanteessa yhdessäolo emän kanssa on turvallista. Maissa, joissa esiintyy paratuberkuloosia, on vasikka otettava pois emän ulottuvilta ennen kuin se ehtii saada yhteisestä ympäristöstä suuhunsa hitustakaan lantaa. Muuten vierihoidon pituudesta on eri tiloilla erilaisia kokemuksia. Useimmat ovat päätyneet "yli yön"-vierihoitoon, jotta emä ei liikaa ehdi kiintyä vasikkaansa. Näin emä syö runsaammin karkearehua eikä pidätä maitoaan. Pitemmästä vierihoidosta molemmat saattaisivat nauttia, mutta usein haittavaikutukset koetaan hyötyä suuremmiksi.

Nukkuessa kasvaa

Karsinassa uusi vasikka makaa ensin paljon. Hyvä uni on kasvun kannalta tärkeää, sillä unen aikana kasvuhormonia erittyy runsaimmin. Hyvä makuupaikka onkin vasikan karsinan tärkein juttu.

Tilaa on kaikissa karsinatyypeissä niin paljon, että vasikka voi valita makuuasennon. Ryhmäkarsinassa tilaa tarvitaan, etteivät kaverit herätä kesken unien ahtauden takia. Hyvä makuupaikka on ryhmäkarsinassa etäällä ruokintapaikasta, jotta makaavat eivät jää ruokailevien jalkoihin.

Vasikan lämpötalouden kannalta makuualustan tuntuma on ratkaiseva. Ilman lämpöisyys ei auta, jos iho on vasten märkää, kylmää betonia. Makuualustan tulee olla lämmin ja pehmeä, eristetty märästä betonista ja lietekuilun vedosta. Kumimatto tai parsipeti on kätevä materiaali mihin tahansa karsinaan. Kuiviketta tarvitsee vielä sekin. Olkipohjapeti on toisen tyyppinen hyvä alusta, kunhan kuiviketta on riittävästi ja alimman kerroksen palaminen lähtee käyntiin.

Kuiva ja vedoton ympäristö on vasikalle tärkeää. Kosteassa navetassa taudinaiheuttajat muhivat ja veto lisää kylmän tuntua. Lypsykarjanavetassa vasikat palelevat lehmiä herkemmin, joten ne kannattaa sijoittaa lämpimimpään paikkaan etäälle vedon lähteistä. Raitista ilmaa vasikka kuitenkin tarvitsee! Hengitystietulehdukset tarttuvat vasikkaan aikuisista naudoista, joten ongelmanavetoissa ilmanvaihto tulisi kartoittaa ja korjata.

Teksti: Mervi Yli-Hynnilä 
S-posti: 

 

| Sivun alkuun | 9/04 sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |