Nettinurkki Farmos Energiansäästö Rumen

Viljan puinti ja etenkin kuivaus ovat alkaneet olla suomalaiselle maataloudelle melkoinen rasite. Korkea polttoöljyn hinta panee etsimään keinoja, joilla ainakin viljan kuivaus voitaisiin välttää.


Claas Jaguar 850 varustettuna Direct Disc 520-suoraniittopäällä.
Kuva Jussi Knuuttila
Eräs varteenotettavimmista vaihtoehdoista on korjata vilja keltatuleentumisvaiheen alussa kokoviljasäilörehuksi. Keino soveltuu tietenkin vain tiloille, joilla on mahdollista syöttää rehu märehtijöille. Parhaiten kokoviljasäilörehu soveltuu teurasmullien ja -hiehojen ruokintaan, mutta se on käyttökelpoista myös lypsylehmien apeseoksen komponenttina.

Edut ovat selvät. Kuivauskustannusten poisjäänti on painava seikka. Kokoviljasäilörehulla on kuitenkin muitakin etuja, joita ei välttämättä äkkinäinen huomaa. Keltatuleentumisvaiheessa jyvien tärkkelys on suureksi osaksi vielä sokereina. Se merkitsee hyvää maittavuutta ja sulavuutta. Olkikin sulaa tässä vaiheessa paremmin kuin puintikypsänä. Erityisen arvokas osa ovat viljan akanat. Niiden sulavuus on joidenkin lähteiden mukaan ainakin kaksinkertainen olkeen verrattuna. 

Ongelmana on tähän asti ollut kokoviljasäilörehun korjuu. Niittomurskain piiskaa jonkin verran jyviä peltoon. Suoraniittovarustus niittosilppurin lisälaitteeksi maksaa turhan paljon, ellei käyttöä ole riittävästi. Pelkkä suoraniittovarustus ei taas toimi esikuivatun säilörehun valmistuksessa. Nyt tuntuu ratkaisu kuitenkin löytyneen. Ratkaisu on tietenkin urakointi ja sen myötä tehokkaat korjuukoneet, kuinkas muuten.

Jalasjärven Luopajärvelle on perustettu urakointirengas, jossa urakoitsijana toimii agrologiopiskelija Toni Harju. Renkaaseen kuuluu neljä suurehkoa maitotilaa. Harju on hankkinut Claas Jaguar 850 -ajosilppurin ja siihen noukinpään lisäksi Direct Disc 520 suoraniittopään.

Hillitöntä tehoa

Jyrki ja Kari Knuuttilan maatalousyhtymälle korjattiin 30 hehtaarin ohrasato kokoviljasäilörehuksi keltatuleentumisvaiheen alussa. Korjuu kesti yhteensä 9 tuntia, jolloin tehoksi muodostui 3,3 hehtaaria tunnissa. Sato vaihteli osittain kuivuusvaivojen takia noin 6 000 ja 8 000 rehuyksikön välillä. Parhaissa paikoissa Jaguarin automatiikka varoitteli, että 13 kilometrin leikkuunopeudesta voisi hieman tinkiä, sillä moottoritehot alkoivat olla täydessä käytössä. 

Viisimetrinen leikkuupää työllistää hieman vajaan 400 hevosvoiman moottoritehon täysin. Kuljetuskapasiteettia ja vastaanottokykyä on siis oltava. Knuuttilan veljesten atakissa oli kolme traktoria ja perävaunua kuljetustehtävissä, vaikka siirtomatkat olivat lyhyitä. Rehua tehtiin yhtä aikaa kahteen siiloon. Näin voitiin käyttää kahta isohkoa etukuormaintraktoria kuormien levityksessä ja tiivistämisessä. Silti siilolla ei taukoja ehtinyt pitää.

Huikean tehon ansiosta rehuyksikön korjuukustannukset ovat erittäin alhaiset, veljekset sanovat tyytyväisinä. Tuntihinta muodostuu korkeaksi, mutta rahalle saa täyden vastineen. Harju sitä paitsi urakoi hehtaaritaksalla. Näin korjuukustannuksista saa selvän käsityksen jo ennen työn aloittamista. 

Peltokuvioiden muoto vaikuttaa yllättävän paljon korjuutehoon. Kahdella vierekkäisellä, noin yhdeksän hehtaarin lohkolla toisella on suorat, pitkät ajolinjat. Toisella on muutama sähköpaalu, hieman edellistä monipolvisemmat reunat ja yksi kierrettävä kiviraunio. Paremmalla lohkolla tarvittiin ehdottomasti kolme siirtotraktoria. Toisella olisi joten kuten selvitty kahdellakin.

Veljekset arvioivat, että jyväsadon puinti vuokrapuimurilla maksaisi suunnilleen saman, jopa enemmän. Tällaisella koneketjulla toteutuneet kokoviljasäilörehun korjuukustannukset eivät kattaisi edes suoraniittopäällä varustetun tarkkuussilppurin pääomakustannuksia. Omista korjuukoneista veljesten maatalousyhtymässä ei enää edes haaveilla niin kauan kuin tällainen urakointiyksikkö on tarjolla.

Erinomaista rehua

Veljekset ovat korjanneet kokoviljasäilörehua ennenkin. Kokemukset ovat erinomaiset. Kasvut ovat teurashiehoillakin olleet lähes teurassonnien luokkaa. Nyt korjatun rehun he arvelevat olevan entistäkin parempaa, sillä korjuu tapahtuu suoraniiton takia erityisen puhtaasti. Puhdas rehu on aina parempaa kuin hiukankin multainen. Tasalaatuinen silppu helpottaa rehun levitystä ja tiivistämistä siiloon. Sellaista rehua on myös mukava sekoitella apevaunussa.

Korjuutappiot ovat erittäin pienet. Vastakkain pyörivät teräpalkit piiskaavat hieman keskeltä jyviä irti. Määrä on kuitenkin pieni, korkeintaan 20 kiloa hehtaarille. Tappio saattaa johtua juuri keskimmäisten lautasten vastakkain pyörimisestä. Vauhdilla vastakkain törmäävistä korsista irtoaa jokunen jyvä.

Leikkuujäljessä oli paikoin toivomisen varaa. Muutamissa myötäisissä lakopaikoissa etenkin korsia jäi peltoon, vaikka tähkät tulivatkin enimmäkseen talteen. Vastalaossa korretkin saatiin ylös. Poudan kurittamassa harvassa kasvustossa lautasniittopään ilmavirta taivutti korsia edellään. Se ilmeisesti aiheutti sen, että muutamia korsia jäi pystyyn. Nykyisillä viljan hinnoilla seikan taloudellinen merkitys on mitätön. Ongelma on veljesten mielestä enemmänkin esteettinen. Nykyisin kuivaa, puhdasta ja hyvälaatuista viljaa saa ostaa halvalla.

Koneketjun sisäänajoa

Toni Harju tähdentää, että tämä kesä on ollut koneketjun sisäänajoa, eikä ennätyksiä ole haluttu edes yrittää. Pääpaino on tietenkin ollut nurmisäilörehun korjuussa. Urakointiketjussa on neljä tilaa, Järvelän maatalousyhtymä, Jukka Mettälä, Juha Vuorela ja Marko Heikkilä. Tilojen yhteinen kertakorjuuala on noin 220 hehtaaria. Tilojen kanssa on tehty kirjalliset urakointisopimukset.

Harjun mukaan ensi vuodeksi uskalletaan ottaa noin 200 hehtaaria lisää korjuualaa. Ajosilppuri on osoittautunut teholtaan vähintäänkin odotusten mukaiseksi. Haravakone istuu kokonaisuuteen hyvin ja kuljetuskalustoa on saatavissa riittävästi. Vastaanotossa siiloilla työllistyy kaksi kurottajaa.

Kiinnostus kokoviljan korjuuseen on oikeastaan ollut yllättävän suurta, Harju sanoo. Se on työllistänyt mukavasti nurmen korjuun väliaikoina. Hän arvelee korjuun tehon ja hyvän korjuujäljen tuoneen asiakkaita kohtuullisten korjuukustannusten ohella.
Edellisestä huolimatta on selvää, että laskutustunteja näinkin hintavalle koneketjulle on saatava mahdollisimman paljon. Hän onkin suunnannut katseensa myös ruokohelpin korjuun puoleen.

Ruokohelpin korjuu kiinnostaa

Harjun mielestä Claas Jaguar 850 Direct Disc 520 suoraniittopäällä varustettuna olisi erinomainen yksikkö ruokohelpin korjuuseen. Silppu on tarvitessa hyvinkin lyhyttä ja siten helposti käsiteltävää. Mitään repijöitä ei kunnollisen silpun käsittelyssä tarvita, vaan se siirtyy samoilla kuljettimilla kuin jyrsinturvekin. Kuormistakin saadaan tarpeeksi suuria, sillä hyvälaatuinen silppu tiivistyy turverekassa hyvin.

Suoraniittopäällä varustetulla ajosilppurilla korjuu on nopeaa ja kustannukset siitä syystä kohtuulliset. Erillinen niittomurskaus jää kokonaan pois. Lisäksi ruokohelpin korjuu tehdään säilörehun korjuun ulkopuolisella ajalla. Se merkitsisi urakoijalle tervetullutta lisäansiota jatkamalla Suomen muuten niin lyhyitä korjuuaikoja.

Toni Harju opiskelee talvet Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa ja urakoi kesät. Tähtäimessä hänellä on agrologin tutkinto. Se häämöttää kahden vuoden päässä.
Uusin lehti

SISÄLTÖ 9/2005

  • Kasvinviljely
  • Ruokohelpiala kasvaa jatkuvasti
  • Kasvustoista ilmakuvia liidokin avulla
  • Malmberg odottaa viimevuotista parempaa satoa
  • Kotieläintalous
  • Karjatilan ympäristömittari hakee vahvuuksia ja kehittämiskohteita
  • Kokoviljasäilörehu poistaa puinnin ja kuivauksen kustannuksen
  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
    Uusi, laaja utareterveysopas
  • Koneet ja rakentaminen
  • Inter-MR keräsi konerengasväkeä Jyväskylään
  • Farmari yllätti myönteisesti
  • Suomen kokenein tuotantorakennusten pystyttäjä
  • Talous ja markkinointi
  • Tuotantoketju kuntoon investointukien avulla
  • Turvallisuusselvityksiä maatiloille Etelä-Pohjanmaalla
  • Luomupellervo
  • Sivut 45-49
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla


    • Kannen kuva: Saara Liespuu

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.10. ja Kodin Pellervo 15.9.2005.