Utareterveysopas

Utaretulehdus on lypsylehmien yleisin ja kallein tauti. Kolme lehmää kymmenestä sairastaa jonkin asteista utaretulehdusta. Joka kolmas lehmä hoidetaan lypsykauden aikana antibiooteilla utaretulehduksen vuoksi.

Utaretulehdukseen sairastuneet lehmät lypsävät keskimäärin pari kiloa enemmän maitoa päivässä kuin terveinä pysyneet lehmät. Tästä ei kuitenkaan pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että utaretulehdus lisäisi maitotuotosta. Oikea selitys on se, että utaretulehdus on erityisesti hyvätuottoisten lehmien tauti, koska huipputuotos rasittaa utaretta erityisen paljon.

Yhden utaretulehduksen hinta vaihtelee lehmäkohtaisesti muutamasta kympistä yli kahteen tuhanteen euroon riippuen siitä, koska tauti iskee ja miten se lähtee paranemaan. Valtakunnan tasolla utaretulehduksen aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat noin sadan miljoonan euron tasolla.

Utaretulehdus vähentää lehmän vuotuista maitotuotosta noin 100 - 600 kiloa. Menetykset ovat suurimmat, jos utare tulehtuu juuri ennen maidontuotantokauden huippua.

Lehmien teurastuksista utaretulehduksen nimiin menee eri tutkimusten mukaan 5 - 24 prosenttia. Pahimmissa tapauksissa lehmää hoidetaan ensin useaan kertaan, sitten yritetään saada teuraaksi antibiootin varoajan jälkeen, mutta lopulta lehmä kuoleekin käsiin tai hylätään lihantarkastuksessa.

Parhailla tiloilla utaretulehdukseen sairastuu vuosittain alle kymmenen prosenttia lehmistä. Heikoimmilla tiloilla vuosittaisten hoitojen määrä ylittää lehmäluvun. Suuri tilojen välinen vaihtelu utaretulehdusten määrässä kertoo siitä, että asialle pystyy tekemään paljonkin, jos on tietoa, taitoa ja halua vaikuttaa asiaan.

Paljon on asian eteen tehtykin. Tulehdusten määrä saatiin 90-luvulla kääntymään laskuun. Meijerien, tuottajien ja eläinlääkäreiden laajalla rintamalla määrätietoisesti tekemä laatutyö ei ole mennyt hukkaan.

Utareterveyden ylläpito on periaatteessa melko helppoa. Avainsanoja ovat lypsy, lypsykoneen kunto ja lypsyhygienia. Maidon laatua ja utareiden terveyttä pitää seurata päivittäin ja poikkeamiin on reagoitava heti.

Vaikeus on siinä, että hyviä periaatteita pitää kunnioittaa joka päivä. Se ei ole käytännössä helppoa. Elämän kovissakin käänteissä on navetassa hoidettava tietyt perusasiat kunnolla.

Tämä Terve Eläin on uusittu ja laajennettu painos kolme vuotta sitten julkaistusta oppaasta. Kirjoittajina ovat eläinlääkärit ja lypsykarjatilan emännät Mervi Yli-Hynnilä ja Kaisa Hartikainen, professori Satu Pyörälä, eläinlääkäri Kristiina Dredge ja neuvontapäällikkö, MMM Esa Manninen.