Katse vetimiin

Vedinsairaudet ovat kiusallinen ja lypsyn hankaloitumisen takia usein hyvin työllistävä vaiva lypsykarjatilalla. Vedinpolkemissa potilas on usein vielä se karjan paras, vanhempi ja isoutareinen lehmä.
Vedinsairaudet johtavat usein utaretulehduksiin ja aiheuttavat sitä kautta taloudellisia tappioita maidonmenetyksinä ja poistoina.
Noin kahta prosenttia lehmistä hoidetaan vuosittain erilaisten vedinvikojen takia, mutta osa utaretulehdukseen johtaneista tapauksista kirjautuu varmasti myös utaretulehdusten piikkiin. Tässä Terve Eläin -liitteessä esitellään tavallisimmat vedinsairaudet ja ongelmat sekä niiden suositeltavat hoitokäytännöt.
Syy vedinsairauksien taustalla voi olla tartunnallinen, traumaattinen tai lypsyrasituksen aiheuttama. Osassa vedinsairauksia niiden tarkka syntymekanismi on vielä epäselvä, mutta vedinkuoliotaudin taustalla on todennäköisesti ruokinnallisia syitä, kesähaavassa puolestaan on kyse jonkinasteisesta fotosensibiliteetistä eli altistumisesta auringonvalolle.
Hyvä utarerakenne ja nännin muoto ovat vedinvaurioiden ennaltaehkäisyn kannalta tärkeitä jalostuskohteita. Myös lypsykoneen kuntoon, säätöihin ja karjalle sopivien nännikumien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Oikein mitoitettu, sopivan pehmeä ja pitävä parsi sekä hoidetut sorkat ovat puolestaan omiaan vähentämään vedinpolkemien riskiä. Isoja utareita voi myös suojata utareliivien avulla.