Kiinnostus luomuun kasvaa

Lannoitteiden hintojen huima nousu on selvästi lisännyt kiinnostusta luomutuotantoon. Parhaat luomuviljelijät ovat osoittaneet, ettei luomussa tarvitse paljon tinkiä tuotannon tasosta. Luomutuet ja tuotteista saatava parempi hinta kohentavat myös kannattavuutta.
Käytännön luomuviljelyyn tutustuttiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan järjestämissä tilakohteissa elokuun puolivälissä. Yksi kohteista oli Päivi ja Marko Väljän maitotila Kauhajoen Nummikoskella.
Marko Väljä kertoi ryhtyneensä luomutuottajaksi oikeastaan pakon edessä. Hän havaitsi itsessään terveyden pettämisoireita aina kasvinsuojeluruiskutusten aikoihin. Luomuviljely kiinnosti muutenkin. Isännän talousajatteluun sopi ostopanoksien välttäminen.
Tilan kannattavuus parani luomuun siirtymisen myötä jopa odotuksia enemmän, isäntä sanoo. Tällä hetkellä tilanne on erityisen kutkuttava. Lannoitteiden hinnat ovat kivunneet ylös tavattoman nopeasti.
Luomumaidontuotantoa kiusaa eniten valkuaisen saanti. Erityisen vaikeaa on saada tila valkuaisen suhteen omavaraiseksi. Siihen kuitenkin pyritään, sillä luomuvalkuainen on ostettuna kallista. Tästä syystä rypsiä suunnitellaan otettavaksi viljelyyn, vaikka sen luomutuotanto onkin erityisen vaikeaa.
Tilalla käytetään hernettä kohtalaisen runsaasti puimalla korjattavan viljan seassa. Tyypillinen siemenseos on 170 kiloa hernettä sekä 50 kiloa vehnää, ohraa ja kauraa kutakin. Herne kylvetään yleensä lannoitevantaiden kautta hieman viljaseosta syvempään.

Valkoapilasta
hyviä kokemuksia

Väljä ei pidä rikkakasveja erityisen suurena ongelmana. Juolavehnä ja valvatti vaativat eniten vastatoimia. Perustoimenpiteenä niiden torjunnassa on kunnollinen kyntö. Kevytmuokkauksesta on heikonlaiset kokemukset. Hyvä hernekasvusto varjostaa rikkakasveja mainiosti. Sen alla oleva heinä jatkaa torjuntaa syksyllä. Seuraavan vuoden nurmi huolehtii lopusta.
Nurmiviljelyn perustana on tietenkin apila. Väljä arvostaa erityisesti valkoapilaa, se kestää tallausta hyvin. Rönsyilevä kasvutapa täyttää mahdolliset aukot nopeasti. Valkoapilan typenottokyky juurinystyröillä on Väljän mukaan yhtä hyvä kuin puna-apilalla. Nurmet uusitaan yleensä kolmannen satokauden jälkeen.
Aluskasvit ja kasvinvuorottelu ovat tärkeitä viljelyteknisiä keinoja Väljän tilalla. Väljä epäilee, että täydennyskylvöllä ylläpidetyt pitkäaikaiset nurmet eivät oikein sovellu luomuviljelyyn. Kasvinvuorottelu on tärkeämpää. Aluskasveja käytetään kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Ne korjaavat ravinteita talteen joko korjattuna tai maahan kynnettynä, aina tilanteen mukaan. Aluskasvit myös parantavat maan kantavuutta ja säilyttävät kosteutta kuivina kausina. Varsinaista viherlannoitusta ei maitotilalla tarvita, sillä karjanlantaa on käytettävissä yllin kyllin.
Karjanlanta käytetään enimmäkseen kevätviljoille. Lantaa levitetään myös orasasteella oleviin kasvustoihin. Viime keväänä osa lannasta levitettiin lietteenä kiekkomultaimella. Osa levitettiin vakiintuneisiin nurmiin. Työ sinänsä sujui, mutta Väljä moittii nykyisiä maatalouskoneita kautta linjan liian raskaiksi. Sinänsä tehokkaat välineet laskevat satotasoa tiivistymisen takia.

Luomutuotannon
aika on nyt

Luomuneuvoja Ulla-Maija Leskisen mielestä nyt on aika ryhtyä luomutuottajaksi. Se kannattaa paremmin kuin koskaan. Kotieläintilalla pelto- ja eläintuet lisäävät luomuhehtaarin tukia 270 euron edestä. Maidon luomulisä on seitsemän senttiä kilolta. Lihakilosta maksetaan 5–15 senttiä luomulisää. Tukien maksatus alkaa jo siirtymävaiheessa. Luomuviljan hinta on ajoittain ylittänyt 300 euroa tonnilta.
Luomutuotteiden hintataso vaikuttaa vakaalta, sillä kysyntä on selvässä kasvussa. Luomumaidon osalta tilanne on erityisen hyvä. Olavi Koskimäki Osuuskunta Maitosuomesta totesi, että luomumaidosta pidetään yllä pientä ylitarjontaa. Näin varmistetaan, että kuluttaja saa luomumaitonsa aina sitä halutessaan.
Leskisen mielestä mainitut tuet ja tuotehinnat korvaavat paremmin kuin hyvin luomuviljelyn kustannukset. Satotaso ei taitavalla viljelijällä kovin paljoa laske tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. Keskimääräiset luomusadot ovat noin 75 prosenttia alhaisemmat kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Marko Väljä on luomuviljelyn pioneereja. Tilalla kokeillaan jatkuvasti erilaisia menetelmiä, ja niistä parhaimmiksi osoittautuneet otetaan tietenkin käyttöön.
Tämän vuoden kasvustot olivat elokuun puolivälissä kunnossa. Herne-kaura-ohra-vehnäkasvustot olivat erinomaisen lupaavassa kunnossa. Kesän surkean lämpösumman takia korjuu saattaa kuitenkin mennä myöhäiseksi. Sekaviljasato korjataan murskeviljana säilöttäväksi, ja olkisato on herneen ansiosta kelvollista täydennysrehua teurasnaudoille.
Laidunnurmet olivat erinomaisessa kunnossa. Niissä silmiinpistävää oli hylkylaikkujen täydellinen puute, eikä laitumelle tyypillisiä hevonhierakkaa ja nokkosta näkynyt. Riskit sonnit laidunsivat hämmästyttävän rauhallisina tasamittaista laidunlohkoa. Aitana käytettiin kaksilankaista sähköaitaa.