Ympäristöohjelma kaipaa suurremonttia
Teksti: Jari Peltonen
Maatalouden ympäristöohjelma tarvitsee perusteellisia uudistuksia, jotta pelloilta tulevat ravinnepäästöt saadaan pienemmiksi.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko uudistaisivat järjestelmää hyvin eri tavalla.
Ympäristötuen kohdentamistapa tulee olemaan suuri kiistelyn kohde, kun valmistellaan uutta, vuonna 2013 alkavaa ympäristöohjelmakautta. Helposti ratkaistavasta asiasta ei olekaan kyse. Aluksi tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, pyritäänkö ympäristötuessa edelleen korvaamaan viljelijälle aiheutuneita kustannuksia ja tulonmenetyksiä. Näin toimien eniten saastuttavat pellot tai pellon osat pysyvät viljeltyinä.
Vai pitäisikö viljelijää palkita maksamalla tukea vain niille lohkoille, joilta ei tule päästöjä? Tämähän ohjaisi pahiten saastuttavat lohkot tai niiden osat pois viljelystä. Tai olisiko järkeä ottaa käyttöön lohkokohtaiset päästörajat sekä rajojen ylittämisestä sakot saastuttajalle?
Asiaa on helppo pohtia kirjoituspöydän takana istuen. Samaa kirjoituspöytätyötä on tehnyt myös tukiasioita valmistellut maa- ja metsätalousministeriön nimittämä ympäristötukityöryhmä ohjelmakauden alusta asti. Työryhmän tehtävä on ollut tehdä esityksiä toimenpiteistä, joilla muun muassa vähennetään peltojen ravinnepäästöjä.
Työryhmältä on kuitenkin jäänyt toteuttamatta monia hyviä aloitteita ravinnepäästöjen vähentämiseksi – pelkästään sillä perusteella, että ministeriön virkamiesten mukaan tukiehtojen noudattamista on ollut vaikea valvoa tai toimenpiteestä ei synny riittävästi tuella korvattavia kustannuksia tai tulonmenetyksiä viljelijälle.
Jos hylätyissä aloitteissa meni tunkiolle kultajyväsiä, niin nyt viljelijöiltä tulee kritiikkiä siitä, että osa ympäristötuesta kuitataan jollakin mittauksella tai muistiinpanoilla. Varsinainen tavoite jää ymmärtämättä. Maatilayrittäjät odottaisivat ympäristötuen olevan aito palkkio toimista, joilla parannetaan ympäristön tilaa ja vähennetään ravinnevalumia vesistöihin.
Ympäristötukijärjestelmällä saatuja todellisia tuloksia ei ilmiselvästi osata kovin hyvin mitata vielä yli kymmenen vuoden kokemuksellakaan. Silti eniten meteliä järjestelmän tuottamista huonoista tuloksista tulee niiltä, jotka ovat olleet itse valmistelemassa toimenpiteitä tukityöryhmissä. Nyt samat henkilöt ovat toisessa roolissa arvioimassa saavutuksia MYTVAS-hankkeessa (Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus).
KOKO SISÄLTÖ 9 /2008
- Tutkimus: Työ tehostuu, koko kasvaa, ammattitaito kohenee...
Ympäristötuki: Ympäristöohjelma kaipaa suurremonttia
Ympäristötukea maksettava jokaiselle peltohehtaarille
Tuki kohdennettava ravinnevaluma-alueille
Meidän maatila: Maitotila elää kiivaassa rytmissä
Yhtiöittäminen: Jannen Maatalous Oy jatkaa sukutilan viljelyä
Maidontuotanto: Työtä vuorotta kahdelle lypsyrobotille
Lannoitteet: Vastinetta kalliille ravinteille
Muokkaus: Tasausäestys unohtui monilta pelloilta
Kyntö yhä suosituinta Tanskassa
Viljakauppa: Turbulenssi markkinoilla jatkuu
Näyttely: Koneet ja kustannukset pääosassa Cerealsissa
Vaihtoehdot: Kiinnostus luomuun kasvaa
Turvetuotanto: Suo antoi niukan sadon
Puuenergia: Pellettituotannosta sivuelinkeino
Turvallisuus: Viisastu ennen vahinkoa
Työterveyshuolto: Yrittäjä vuosihuoltoon saapasparin hinnalla
Luomutuotanto: Koivusilta elää luomusta ja luonnosta
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Katse vetimiin
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
Kannen kuvat Paavo Tuovinen ja Silja Vuori.
Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.10. ja Kodin Pellervo 18.9.2008.