Maatalouden ympäristöohjelma tarvitsee perusteellisia uudistuksia, jotta pelloilta tulevat ravinnepäästöt saadaan pienemmiksi.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko uudistaisivat järjestelmää hyvin eri tavalla.
Ympäristötuen kohdentamistapa tulee olemaan suuri kiistelyn kohde, kun valmistellaan uutta, vuonna 2013 alkavaa ympäristöohjelmakautta. Helposti ratkaistavasta asiasta ei olekaan kyse. Aluksi tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, pyritäänkö ympäristötuessa edelleen korvaamaan viljelijälle aiheutuneita kustannuksia ja tulonmenetyksiä. Näin toimien eniten saastuttavat pellot tai pellon osat pysyvät viljeltyinä.
Vai pitäisikö viljelijää palkita maksamalla tukea vain niille lohkoille, joilta ei tule päästöjä? Tämähän ohjaisi pahiten saastuttavat lohkot tai niiden osat pois viljelystä. Tai olisiko järkeä ottaa käyttöön lohkokohtaiset päästörajat sekä rajojen ylittämisestä sakot saastuttajalle?
Asiaa on helppo pohtia kirjoituspöydän takana istuen. Samaa kirjoituspöytätyötä on tehnyt myös tukiasioita valmistellut maa- ja metsätalousministeriön nimittämä ympäristötukityöryhmä ohjelmakauden alusta asti. Työryhmän tehtävä on ollut tehdä esityksiä toimenpiteistä, joilla muun muassa vähennetään peltojen ravinnepäästöjä.
Työryhmältä on kuitenkin jäänyt toteuttamatta monia hyviä aloitteita ravinnepäästöjen vähentämiseksi – pelkästään sillä perusteella, että ministeriön virkamiesten mukaan tukiehtojen noudattamista on ollut vaikea valvoa tai toimenpiteestä ei synny riittävästi tuella korvattavia kustannuksia tai tulonmenetyksiä viljelijälle.
Jos hylätyissä aloitteissa meni tunkiolle kultajyväsiä, niin nyt viljelijöiltä tulee kritiikkiä siitä, että osa ympäristötuesta kuitataan jollakin mittauksella tai muistiinpanoilla. Varsinainen tavoite jää ymmärtämättä. Maatilayrittäjät odottaisivat ympäristötuen olevan aito palkkio toimista, joilla parannetaan ympäristön tilaa ja vähennetään ravinnevalumia vesistöihin.
Ympäristötukijärjestelmällä saatuja todellisia tuloksia ei ilmiselvästi osata kovin hyvin mitata vielä yli kymmenen vuoden kokemuksellakaan. Silti eniten meteliä järjestelmän tuottamista huonoista tuloksista tulee niiltä, jotka ovat olleet itse valmistelemassa toimenpiteitä tukityöryhmissä. Nyt samat henkilöt ovat toisessa roolissa arvioimassa saavutuksia MYTVAS-hankkeessa (Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus).

 


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 9 /2008

  • Tutkimus: Työ tehostuu, koko kasvaa, ammattitaito kohenee...

    Ympäristötuki: Ympäristöohjelma kaipaa suurremonttia
    Ympäristötukea maksettava jokaiselle peltohehtaarille
    Tuki kohdennettava ravinnevaluma-alueille

    Meidän maatila: Maitotila elää kiivaassa rytmissä

    Yhtiöittäminen: Jannen Maatalous Oy jatkaa sukutilan viljelyä

    Maidontuotanto: Työtä vuorotta kahdelle lypsyrobotille

    Lannoitteet: Vastinetta kalliille ravinteille

    Muokkaus: Tasausäestys unohtui monilta pelloilta
    Kyntö yhä suosituinta Tanskassa

    Viljakauppa: Turbulenssi markkinoilla jatkuu

    Näyttely: Koneet ja kustannukset pääosassa Cerealsissa

    Vaihtoehdot: Kiinnostus luomuun kasvaa

    Turvetuotanto: Suo antoi niukan sadon

    Puuenergia: Pellettituotannosta sivuelinkeino

    Turvallisuus: Viisastu ennen vahinkoa

    Työterveyshuolto: Yrittäjä vuosihuoltoon saapasparin hinnalla

    Luomutuotanto: Koivusilta elää luomusta ja luonnosta

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Katse vetimiin

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

    Kannen kuvat Paavo Tuovinen ja Silja Vuori.


  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.10. ja Kodin Pellervo 18.9.2008.