Kimmo Helkala Elimäeltä aloitti viljantuotannon laatujärjestelmän rakentamisen laatukoulutuksella syksyllä 98. Laatukäsikirja ja -järjestelmä auditoitiin viime syksynä. Osana tilan laatujärjestelmää tilalle laskettiin viljantuotannon laatu- ja ympäristöindeksi. Indeksin avulla pystytään seuraamaan tilan kehitystä.

Viljantuotannon suunnittelusta Kimmo Helkala sai indeksissä hyvät pisteet. Maan viljavuutta on seurattu viljavuustutkimusten avulla jatkuvasti ja pellot ovat hyvässä kunnossa. Tuotanto on kymmenisen vuotta suunniteltu Wisun avulla ja suunnittelu sujuu siten rutiinilla.

Ravinnetaseita ja ravinteiden kotiutumista pellolta tilalla ryhdyttiin laskemaan laatukoulutuksen myötä. Tositoimiin ryhdyttiin kuitenkin vasta, kun Juha Salopelto Suomen Rehusta toi mukanaan laskentaohjelman, joka oli sen verran helppokäyttöinen, että taseet tuli laskettua kertarutistuksella joka lohkolle.

Itse viljelyssä indeksi löysi parantamisen varaa lähinnä tautien torjunnan osaamisessa. Satokomponenttien seuranta, esimerkiksi oraiden laskeminen, typpimittaukset ja satoennusteet tulivat tutuiksi laatukoulutuksessa ja viime kesänä satokomponentteja seurattiin tilalla jo melkoisella hartaudella. Indeksin pisteitä verotti kuitenkin muun muassa lannoitusikkunan puuttuminen lohkoilta.

"Viime vuonna, kun tehtiin lehtivihreämittaus, laskettiin myös oraat. Edellisenä vuonna sitä harjoiteltiin laatukoulutuksessa", Helkala sanoo.

"Kasvinsuojelussa on vielä parantamisen varaa. Tunnen kyllä yleiset rikkakasvit ja yleiset taudit, tautihavainnot on kirjattu ylös, mutta parantamisen varaa silti on", Helkala sanoo.

Helkalan selkeitä vahvuuksia on lajikkeiden ja siemenen osaaminen. Hän tuntee hyvin eri lajikkeiden ominaisuudet, siemenestä selvitetään aina itävyys ja tuhannen siemenen paino ja siemen peitataan.

Tilan noin 150 hehtaarin viljelyalasta 70 prosenttia on kevätvehnää. Loppu on kauraa ja ruista. Ensi kesänä mukaan tulee kevätrypsi. Kierto on siten vain kohtalaisessa kunnossa.

Tilan satotulokset olivat viime vuonna hyvät. Freja-kaurasta tuli 6,2 tonnin keskisato, joka kelpaa suurimokauraksi. Tjalve-kevätvehnästä tuli 5,1 tonnia. Ensi kesänä Tjalven rinnalle tulee Vinjett.

"Viiden tonnin keskisato on tavoitteena, mutta ei se helppoa ole. Yksikin huono vuosi pudottaa sen aina alas. Wisussa tavoitesato on 5.000 kiloa, sen mukaan lähdetään lannoittamaan", Helkala sanoo.

Viljan markkinoinnista indeksi antoi täydet pisteet. Kaikki tuotanto on sopimustuotantoa, on ollut sitä jo pitkään.

Sadon korjuussa pisteitä indeksiin kertyi mukavasti. Kosteusmittari kalibroidaan ilman muuta joka vuosi. Kuivauslämpötila valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Kuivauksesta on lohkokohtainen, mutta ei eräkohtainen kirjanpito. Kuivauseristä otetaan ennakkonäyte, rekan lava tarkastetaan ennen lastausta, mutta lähtevien kuormien kosteutta ei mitata eikä kuljettajan kanssa oteta kuormasta näytettä.

Siilokartasto ja lohkokohtainen kirjanpito tilalla on ollut jo pitkään. Jokaisesta siilosta ei kuitenkaan oteta ennakkonäytettä, näytteitä otetaan jokaiselta puidulta lohkolta kaksi. Kun tilalla peruslohkot ovat kasvulohkoja, lohkojen koko on melko suuri, keskimäärin noin 15 hehtaaria. Jokaisen lohkon vilja ei siten mahdu yhteen siiloon.

Energian käyttöä tilalla seurataan vuosikulutuksina. Esimerkiksi polttoöljyn kulutusta ei ole seurattu tuotettua tai kuivattua tonnia kohti.

Juolavehnän torjunta tilalla on kohdallaan. Torjuntaan ryhdytään, kun juolavehnää ilmestyy lohkolle, mutta glyfosaattia ei ruiskuteta viljakasvustoon.

Helkalan tilalla toimii Helkalan Ranssi -pitopalvelu emännän vetämänä. Rakennukset ovat erittäin siistit, kymenlaaksolaista tarkkuutta parhaimmillaan. Pihassa kaikki on kohdallaan.

Yllättävää kyllä, indeksipisteitä ympäristöasioista kertyi vähän. Indeksin vaatimukset ovat todella kovat, yksikään tila ei Suomessa taatusti saa täysiä pisteitä.

Tilan jätevedet johdetaan nyt kolmen kaivon kautta pelto-ojaan, se oli indeksin heikoin vaihtoehto. Täydet pisteet olisivat tulleet jätevesien keräämisestä umpisäiliöön.

Roskat haetaan tilalta roska-autolla. Sitä varten pihassa on siisti säiliö. Järjestelmän myötä tilalle ei enää kerry jätettä nurkkiin lojumaan. Mutta indeksissä täysiä pisteitä ei tule. Kaikki eloperäinen jäte pitäisi erotella kompostoitavaksi ja saada takaisin tilan ravinnekiertoon, vasta sitten kaikki olisi kohdallaan.

Lannoitesäkit poltetaan omalla tilalla. Väärin. Muovit pitää laittaa keräykseen, jotta poltto tapahtuisi riittävässä kuumuudessa eikä poltossa syntyisi myrkkyjä. Lehdetkin pitäisi viedä lehtien keräyspisteeseen, poltto omalla tilalla ei anna täysiä pisteitä.

Lasin ja juomatölkkien palautus tilalta on kunnossa. Renkaat palautuvat rengasliikkeeseen, mutta eniten pisteitä niiden kohdalla tulisi omasta uusiokäytöstä.

Ongelmajätteiden käsittely tilalla on kunnossa. Ihan täysiä pisteitä indeksi ei anna, kysymykset ehkä hämäävät valitsemaan väärän vaihtoehdon. Esimerkiksi akkuja ei voi toimittaa joka vuosi ongelmajätekeräykseen, kun niitä ei tietenkään joka vuosi tule.

Kasvinsuojeluaineet ovat tilalla yhdessä paikassa, mutta eivät erillisessä, lukitussa varastossa. Ja kirjanpito torjunta-aineista on vielä puutteellista. Pisteitä ei siten paljoa heru.

Polttoaineiden varastoinnissa täysiin pisteisiin tarvittaisiin kaikille säiliöille valuma-allas ja katto sekä suunnitelma vahinkoja varten. Tilan polttoainesäiliöt ovat kuten ne ovat lähes kaikilla tiloilla ulkona ilman valuma-allasta. Pisteitä tulee vain purkuletkujen laponestosta, joka on kunnossa.

Maisemanhoidosta tila saa lähes täydet pisteet. Ainoa pinna menee siitä, että kaikki koneet eivät ole katon alla kasvukaudella.

"Tämä (indeksi) on askel parempaan päin. Kyllä se tulee vaikuttamaan käytännössä muun muassa tautitorjuntaan kasvinsuojelussa. Jätevesien käsittelyn muuttaminen on kuitenkin ajankohtaista vasta asuinrakennuksen uusimisen yhteydessä", Helkala sanoo.

Helkala on ymmärtänyt indeksin tarkoituksen täsmälleen oikein. Indeksi on yksi yrittäjälle sopiva laatutyön työkalu oman tilan kehittämiseen. Se pystyy osoittamaan niitä alueita ja kohtia, missä tila on vahvoilla ja niitä kohtia, joissa tila voi kehittyä.

Samalla tavalla Helkalalla on realistinen käsitys koko laatukoulutuksesta ja laatujärjestelmästä. "Ensimmäinen reaktio oli, kun käytiin lohkokorttien tekoa läpi, että tämä on vanhaa tietoa, ei muuta. Sitten asioita alkoi miettiä eri tavalla, oman tilan näkökulmasta."

Kiinnostuksen herätti se, että koulutuksessa alkoi tulla vastaan kokonaan uutta, satokomponenttien seurantaa, keinoja ravinteiden käytön tehostamiseen ja niin edelleen. Viime kesän mittaukset eivät olleet enää laatukoulutuksen vaatimia, yrittäjä seurasi niissä toimintaansa ja tuloksiaan.