Ranskalainen maatalouden tutkimuslaitos Cemagref on kehittänyt Espanjalaisten yhteistyökumppaneittensa kanssa sähköllä toimivat rikkojen tappajan.
Laitteen toiminta perustuu konenäköön. Jos konenäkö havaitsee jonkin muun kuin viljeltävän kasvin, se antaa sille tappavan sähköiskun.
Muutaman milliampeerin virta riittää kärventämään pienehkön rikan solut hengiltä latvasta juuriin, mikäli jännitettä on 20 000 volttia tai enemmän. Sekunnin viidesosa on riittävä vaikutusaika. Laitteen energiankulutus on siis samaa luokkaa kuin sytytystulpan. Virat ovat niin heikkoja, että siitä ei ole käyttäjälle mitään vaaraa.
Laite on tietenkin prototyyppiasteella. Se käsittää vasta yksikön, jossa on yksi elekrtrodipari, toinen maata ja toinen rikkaruohoa varten. Kamera tunnistaa rikkaruohot värin perusteelle. Toisin sanoen, jos väri poikkeaa viljellyn kasvin vihreästä, sähköä tujautetaan.
Konenäkö opetetaan tunnistamaan viljelykasville tyypillinen vihreä sävy. 16 miljoonan värin erotuskyky ei ole näille vehkeille erityisen vaikeaa. 400 000 pikselin kuvasta saadaan päätös alle sekunnin viidesosan. CAN-väylä ehtii siirtämään tietoa riittävän nopeasti.
Melkoinen ongelma kehitystyössä oli saada sähköisku oikeaan aikaan ja paikkaan, kun laitetta hinataan eteenpäin realistisella nopeudella. Apuun tarvittiin mustavalkokamera ylimmäistä elektrodia liikuttavan käsivarren suuntaamiseen. Kehitystyössä hikoiltiin kolme vuotta.
Kameroiden antamaa informaatiota on käsiteltävä kolmiulotteisesti, muuten tulee huteja tai sähköisku ei ole tappava. Käsivarren liikutteluun tarvitaan kuusi pientä sähkömoottoria. Lienee niin, että sähkömoottorit tarvitsevat huomattavasti enemmän tehoa kuin varsinainen rikkaruohon tuhoaminen.
Missä tällaista aparaattia sitten tarvitaan? Luomuviljely on selvä osoite. Tavanomaisessakin viljelyssä kuluttajat vierastavat eniten juuri torjunta-aineruiskutuksia ja niistä aiheutuvia jäämiä. Jäämien ei tarvitse olla todellisia, pelkkä epäily näköjään riittää.
Nähtäväksi jää, tuleeko kaupallista tuotetta koskaan markkinoille. Selvää on, että suurille pinta-aloille riittävän tehokkaiden sähkösähäyttäjien rakentaminen tulee kalliiksi. Kameroita tarvitaan monta, puhumattakaan käsivarsien liikuttelumoottoreista. Se on joka tapauksessa todistettu, että rikkoja voidaan nitistää sähköllö. Jäädäänpä odottelemaan.
Jussi Knuuttila



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 9 /2010

  • Tutkimus: Puna-apila maistuu lehmille ja maitotuotos parantuu

    Naudanlihantuotanto: Ohjat ja opit omissa käsissä

    Hyvä sato -kilpailu: Sadot on nyt puitu

    Uudet viljelykasvit: Vaikeissa oloissa syntyi yllätyksiä

    Pellon kunto: Humus hillitsee ravinnepäästöjä

    Viljamarkkinat: Hinta hakee paikkaansa

    Maanparannus: Raskas sooda oli raskas pettymys

    Koneet ja tekniikka: Huippuluokan juottoaltaita
    Automaattinen hydrauliikan pikakytkentä etenee
    Tulevaisuudessa rikat kenties sähäytetään hengiltä sähköllä
    Kasvinsuojeluruiskujen kuntotestaus uudistuu

    Metsäkoneet: Metkon metkat trendit

    Metsä: Lannoittaminen on varma sijoitus
    Myrskypuut: Korjuu käynnistyi vauhdilla
    Puukauppa: Teollisuuden puun tarve kasvussa
    Metsä: Puun käyttöön lisää tehoa

    Viljelykoe: Tryffeleistä uusi tulonlähde

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Automatiikka apuna terveydenhoidossa

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Jari Peltonen ja Timo Lindholm.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ja Pellervon Iso Kalenteri ilmestyvät 18.11. ja seuraava Kodin Pellervo 14.10.2010.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.