Karpe-hanke tutkii

Kolmen niiton säilörehunkorjuu ei ehkä olekaan hehtaari- tai maitosadoltaan paras vaihtoehto ainakaan Pohjois-Savossa tai Pohjois-Pohjanmaalla – suuremman sadon voi saada myöhäistämällä ensimmäisen sadonkorjuun kesä-heinäkuun vaihteeseen. Mutta miten tällä korjuuaikavalinnalla tuotettava sulavuudeltaan alle 62:n säilörehu toimii lypsylehmän ruokinnassa? Sitä testataan tänä talvena MTT Maaningalla Halolan koenavetassa Karjatilan Kannattava Peltoviljely -hankkeessa.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on tutkia taloudellisesti optimaalisimpia säilörehun korjuuaikayhdistelmiä ja tuottaa korjuuaikastrategian haarukoimiseen tilakohtainen laskentamalli, joka huomioi myös pellonkäytön ja siihen liittyvän tukipolitiikan. Tarkkailtavana on neljä eri korjuuaikayhdistelmää.
Alustavien ruokintakoetulosten perusteella säilörehun matalaa sulavuutta ei voi edes osittain kompensoida valkuaislisällä, vaan tarvitaan suurempaa väkirehumäärää. D-arvon 69 säilörehun maitotuotostason saavuttamiseksi D65:n säilörehua täytyi täydentää 2,8 kilon väkirehuannoksella. Tyypillinen vaste oli 0,6 maitokiloa yhtä väkirehukiloa kohti, mutta D-arvon laskiessa väkirehun hyötysuhde paranee.
”Ruokinnansuunnittelun kannalta nykyinen rehunkorjuuaikasuositus on edelleen pätevä, mutta Karpe-hanke laskee vaihtoehdot euroiksi asti. Heikommin sulava säilörehu voi siis osoittautua taloudellisesti kannattavammaksi tietynlaisilla karjatiloilla”, toteaa hankevetäjä Kirsi Pakarinen MTT:stä.
Hankkeessa halutaan myös täsmentää nurmien rikkatorjunnan kannattavuuden kynnysarvoa ja selvitellä rikkatorjunnan ja täydennyskylvön yhdistelmän vaikutuksia. MTT Ruukissa saatiin hyviä tuloksia viime syksynä tehdystä nurmirikkojen syystorjunnasta. Voikukka oli hävinnyt ja kuollut kasviaines maatunut talven aikana. Seurannassa on myös nurmirikkojen vaikutus säilöntälaatuun.
Maatiloille on luvassa keinoja nurmien lohkokohtaisten satotasojen ja nurmiraaka-aineen kuiva-ainepitoisuuden arvioimiseen. Niitä tarvitaan tulevaisuudessa mahdollisesti tiukentuvan ravinnetaselaskennan perustiedoiksi.
Kesällä 2009 alkanut hanke jatkuu Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuoteen 2012, mutta jo ensi syksyyn on neuvojille ja viljelijöille valmistumassa hyvä paketti uutta nurmitietoa.