Lupiini ei säväyttänyt

Lupiini olisi erinomainen viljelykiertoja piristävä valkuaiskasvi härkäpavun kaveriksi. Sen luulisi viihtyvän Suomessa hyvin, koska se on pitkän päivän kasvi. Lupiinin pitäisi myös kasvaa hyvin, vaikka maan pH olisi luokissa huononlainen tai huono.
Sinilupiinin viljelyä kokeili kuluneena kasvukautena noin 20 viljelijää Itä- ja Länsi-Suomessa sekä Etelä- Pohjanmaalla. Viljelyssä oli kolme eri lajiketta: Haags Blaue, Sonet ja Boregine. Osa tuontisiemenistä oli valmiiksi ympätty typensitojabakteerilla. Osan viljelijät ymppäsivät itse Elomestarin lupiiniympillä. Tavoittamamme viljelijät raportoivat tonnin tai alle tonnin hehtaarisadoista.
Kovin suuri pettymys tonnin hehtaarisato ei silti ollut. Muutamille viljelijöille oli nimittäin selvinnyt kesän kuluessa internetistä tai ruotsalaisten kollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa, että 1,5 tonnin hehtaarisato on lupiinista hyvä sato. Kaksi tonnia hehtaarilta olisi jo huippusato käytännön viljelyksillä.
Kovassa kuivuusstressissä kesän lupiinit joka tapauksessa kasvoivat. Sen ankaruutta kuvaavat hyvin viljelijöiden tekemät havainnot pienestä siemenpainosta. Lupiinisatojen tuhannen siemenen painot jäivät viidenneksen pienemmiksi kuin mitä ulkomailta tuotu kylvösiemen alkujaan oli.
Osa lupiiniin tutustuneista viljelijöistä aikoo jatkaa sen viljelyä vielä ensi vuonna. Arvokkaita aminohappoja sisältävä rehukasvi kiinnostaa erityisesti kotieläintiloja.