Aktiivisuusmittaukset jo arkipäivää

Suoraan maitoa analysoimalla saatujen tietojen lisäksi tuotannonohjausohjelmiin kerätään tietoa muutenkin. Jo pitkään on käytössä ollut antureita, jotka rekisteröivät lehmän liikkeitä.
Ensin olivat käytössä elohopeakytkimiä käyttävät, jalkaan kiinnitettävät anturit. Ne ilmaisivat varsin luotettavasti, kuinka paljon lehmä liikkui tiettynä aikana.
Nykyisin on tarjolla kaulapantoihin kiinnitettävät kiihtyvyysanturit. Myös ne toimivat riittävän hyvin. Jos ongelmia on, ne ilmenevät useimmiten tiedon siirrossa tuotannon ohjausohjelmaan. Tiedon on oltava lehmäkohtaista, muuten sillä ei ole mitään merkitystä.
Tällainen aktiivisuusmittaus lienee hyödyllisintä lehmien kiimojen tarkkailussa. Se toimii niin hyvin, että esimerkiksi raskaushormonin mittaus maidosta ei ole muuttunut käytännöksi, vaikka olen kuullut sellaista suunniteltavan. Eläimen kiima on siis mahdollista todeta varsin luotettavasti liikkumisaktiivisuuden perusteella.
Liikkumisaktiivisuus tai sen puute kertovat paljon muutakin eläinten hyvinvoinnista. Väkevä, vähäkuituinen dieetti vaikuttaa liikkumista vähentävästi. Korjauksia dieettiin on syytä tehdä ja asiaa seurata, sillä sorkkakuumeen puhkeaminen on tarjolla.
Navetan muuttuneet olosuhteet voivat vaikuttaa liikkumisaktiivisuuteen. Kuivikkeen määrän tai laadun muutokset ovat mahdollisia tekijöitä. Makuuaikojen pituus kertoo parsien mitoituksen ja hoidon onnistumisesta. Lehmä työskentelee parhaiten makuullaan.
Eläintilan ylikuormitus vähentää liikkumista, samoin korkea lämpötila. Toisaalta myös nahistelut voidaan saada ilmi. Sorkkavaivat luonnollisesti vähentävät aktiivisuutta. Lähestyvästä poikimisesta voi saada tietoa liikkumisaktiivisuuden perusteella.
Tietojen analysointi, etenkin poikkeamien löytäminen, antaa selvimmät viitteet eläinten yleisestä hyvinvoinnista ja siten terveydentilasta.
Joihinkin aktiivisuusmittareihin on nyt saatavana märehtimisen tarkkailu äänen perusteella. On selvää, että märehtimisen väheneminen on merkki pötsitoiminnan vakavasta häiriöstä. Jos märehtiminen vallan loppuu, alkaa hoitotoimilla olla totinen kiire.
Lehmän hyvinvoinnista kertoo myös eläimen paino. Automaattisia punnituslaitteita on saatavana. Tuotantovaiheen mukainen painon vaihtelu on tietenkin luonnollista. Tässäkin merkittävin tieto perustuu äkillisiin ja suuriin muutoksiin. Niihin on syytä reagoida viivyttelemättä ja selvittää syy. Karjasilmää tarvitaan punnituksen tueksi.
Väkirehukioski ja lypsyrobotin houkutusrehuannostelija havaitsevat, mikäli lehmä jättää osan väkirehuannostaan syömättä. Se on varoitus tulossa olevasta ongelmasta. Ongelma voi johtua tulossa olevasta sairaudesta, ruokinnan häiriöstä, vammautumisesta tai kiimasta. Kioskivierailujen aktiivisuuskin kertoo karjan ja yksittäisen eläimen kunnosta sekä siitä, mihinkä suuntaan ollaan menossa.
Myös tässä jutussa kuvatuista mittauksista saadaan hyödyt parhaiten esiin tuotannon ohjausohjelmien analysoimana ja tukemana. Niiden kehitysvaiheeseen paneudutaan muualla tässä numerossa.