Puun myyjät ja metsiään aktiivisesti hoitavat omistajat joutuvat osaltaan juuri ensimmäisen budjettinsa laatineen hallituksen talousratkaisujen maksumiehiksi.

Puunmyyjiä verotetaan ensi vuonna tiukemmin ja metsänparannustöitä tuetaan kitsaammin. Aikaisempaa pienempää Kemera-summaa kutistaa vielä tuen muuttuminen veronalaiseksi tuloksi.
Pääomatulojen veronkorotuksella kerätään puun myyjiltä yhteiskunnan käyttöön ensi vuonna lähes 10 prosenttia enemmän veroa kuin aikaisemmin, jos puun myyntitulot säilyvät samalla tasolla. Yli 50 000 euron vuosittaisten tulojen kaksi prosenttiyksikköä kireämpi verotus voi vaikuttaa myös puun myyntien ajoitukseen.
Verotuksen muutosten vuoksi metsänomistajien kannattaa sopia tämän vuoden puunmyynteihin etupainotteiset maksut ja lisäksi tulouttaa mahdollisimman suuri osa aiemmin tehdyistä menovarauksista. Jonkin verran merkitystä voi olla myös sillä, että metsätalouden vähennyskelpoisia menoja siirtää tuleville vuosille. Kovin suuriin nettohyötyihin tällä tavoin ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia.
Kehittyvän metsätalouden rahoituslakiin on ensi vuodelle varattu 10 prosenttia vähemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Määrärahaleikkauksen vaikutukset riippuvat siitä, miten ne kohdennetaan. Tuesta suuri osa on mennyt metsäorganisaatioiden suunnittelu- ja työnjohtokuluihin ja vain noin puolet töiden toteutukseen.
Vähin erin lähemmäs normaalia markkinataloutta kehittyneet energiapuumarkkinat ovat nyt uudessa tilanteessa. Jyrki Kataisen hallitus on ensi töikseen jäädyttänyt edellisen hallituksen liikkeelle laittamat energiapuun tukea koskevat uudistukset. Pienpuutuen kohtalo on vielä täysin auki, sen merkitys joka tapauksessa vesittyy määrärahaleikkausten vuoksi.
Metsätalouden kustannuksia lisäävät ensi vuonna myös entistä korkeammat polttoaineverot ja yksityistiemäärärahojen leikkaukset. Metsätilojen rakenteen kehittäminen saattaa hidastua, kun perintö- ja lahjaveroon tulee uusi korkeampi maksuluokka.

 

 

Uusia lakeja tulossa

Hallituksen ohjelmaan kuuluu myös useita metsätalouden harjoittamiseen liittyviä lakihankkeita, joista mittavin on metsälainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistuksella halutaan edistää kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista.
Hallitus haluaa parantaa uudella lainsäädännöllä myös puun saatavuutta. Lisäksi jatketaan puumarkkinoiden toiminnan tehostamista lisäämällä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistamalla osapuolten välistä luottamusta. Käytettäviä keinoja ei vielä ole kuitenkaan tuotu julki.
Ensimmäisiä metsällisiä kiistoja hallituksen sisällä on aiheuttanut päätös uuden valtakunnallisen metsäkeskuksen sijaintipaikasta. Metsätalouden kannalta tärkeämpää on kuitenkin organisaatioissa tehtävä työ. Tältä osin luvataan, että metsätalouden edistämisorganisaatioiden toiminnasta tehdään ulkopuolinen arviointi.
Metsäpiireissä paljon intohimoja herättää myös metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistaminen. Hallituksen tarkoituksena on uudistaa metsänhoitoyhdistyslaki tavalla, jolla varmistetaan tasapuolinen kilpailuasema eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla.
Metsien energiaa ei ole uuden hallituksen ohjelmassa kokonaan hylätty, hallitus lupaa edistää metsistä saatavan raaka-aineen käyttöä energiantuotannossa huomioiden kestävän kasvun rajat ja luonnon monimuotoisuus. Puun hyödyntämistä energiakäyttöön aiotaan tukea erityisesti paikallisina ratkaisuina. Pienpuun energiatuen vaikutusta seurataan ja varmistetaan, että energiatuet eivät vääristä kilpailua tai puuraaka-aineen hankintaa korkeampaan jalostusasteeseen tähtäävään tuotantoon.