Hyvä Sato -kokeen vuosien välisiä satovaihteluita on hieman hankala arvioida kilomääräisten hehtaarisatojen perusteella, koska normaalin säävaihtelun lisäksi myös viljelykasvit vaihtelevat vuodesta toiseen. Kasvien vaihdellessa myös odotettavissa olevat sadot vaihtelevat.

Energiavaste
saadaan
nousemaan
korkeaksi vain,
jos pellon
kasvukunto on
hyvällä tasolla.
Vertailua varten sadot voidaan kuitenkin muuntaa kiloista sadon sisältämään energiamäärään, joka poistaa vertailusta kasvilajin vaikutusta. Tämä vertailutapa ottaa huomioon esimerkiksi sen, että paljon öljyä siemeneensä keräävän öljypellavan sato ei kilomääräisenä voi millään olla samalla tasolla kuin pääasiassa tärkkelystä satoonsa keräävän mallasohran. Öljyn muodostaminen nimittäin vie kasvilta karkeasti ottaen 50 prosenttia enemmän energiaa kuin tärkkelyksen muodostaminen.
Kesällä 2010 vain suurin kilomääräinen kevätvehnäsato sisälsi energiaa yli 100 gigajoulea hehtaaria kohti. Tämä energiamäärä vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta (100 GJ ≈ 28 MWh).
Kuluneena kesänä 2011 peräti neljä joukkuetta pääsi tuon rajan yli: yliopiston proffat, ProAgria Luomu, Nylands Svenska Lantbruksällskapet ja Raisio. Tämän tarkastelutavan mukaan Viikin viljelyolot näyttävät siis kaikesta huolimatta olleen viime vuotta paremmat.
Vuonna 2009 kasvuolot ovat kuitenkin olleet selvästi parhaimmat Hyvä Sato -koesarjan aikana. Kaikkien joukkueiden viljellessä ohraa neljä kuudesta viljelyksestä pääsi yli 100 gigajoulen hehtaarituotokseen. Paras tuotos oli 131 gigajoulea hehtaarilta.

Kuinka paljon typpikilolla
tuotettiin energiaa?

Sadon sisältämän kokonaisenergiamäärän lisäksi on mielenkiintoista vertailla myös energiavastetta eli yhtä lannoitetyppikiloa kohti tuotettua energiamäärää. Lannoitetyppihän on yleensä merkittävin vuosittain peltoon laitettava energiapanos.
Kaikkina koevuosina paras noteeraus tavanomaisesti tuotetuilla viljoilla on ollut noin 1,5 gigajoulea lannoitetyppikiloa kohti. Vuonna 2009 luomuohrat tuottivat pienellä typpilannoituksella kohtuullisen sadon, joten energiavasteet nousivat suuriksi (5 gigajoulea/lannoitetyppikilo). Energiavaste saadaan nousemaan korkeaksi vain, jos pellon kasvukunto on hyvällä tasolla.
Kuluneena kesänä herneet antoivat ylivoimaisesti parhaan energiavasteen. Luomujoukkueelle lukua ei pysty edes laskemaan, koska se ei käyttänyt typpeä ollenkaan. Mutta myös yliopiston Rocket-herne pääsi 3,7 gigajouleen typpikiloa kohti. Tämäkin on jo hyvin tehokasta viljelyä pitäen mielessä panos-tuotossuhteen.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 11 /2011

  • Hyvä Sato: Hernesato onnistui tänä vuonna hyvin

    Lannoitteet: Viljo-lannoitteet myytiin Novarbolle
    Timac Agron uudet lannoitteet

    Rehuteollisuus: Vampulassa toimiva Satarehu on sitkeä sissi

    Koneet ja tekniikka: Kone-Forumin ja KoneAgrian uutuudet
    John Deere uudisti suurimmat puimurinsa
    Mekaaninen rikkojen torjunta on ajoitettava oikein
    Urakoitsijan tavoitteena isommat asiakkaat
    Vauhdikasta puintia Case Axial Flow’lla

    Rakentaminen: Muurlan Torkhuoneen kuivuri näytti kyntensä

    Luomutuotanto: Laitilanmäki tuottaa luomua taajaman kyljessä

    Sadetus: Sadetuksella selvää sadonlisää myös viljakasveille

    Ympäristö: Palaturvekin voi syttyä itsestään
    Vesiensuojelu kannattaa kaikin puolin

    Rakentaminen: Pakettiratkaisu laajenevalle maitotilalle
    Tuotekehitys vähentää tunteja työmaalla

    Tietotekniikka: Maaseudun tietoliikenneyhteydet takkuavat edelleen
    Gårdskullassa yhteydet toimivat hyvin
    Lohjansaaren nettiyhteydet harmittavat yrittäjää
    Tukiasemat ratkaisevat yhteyksien laadun

    Toistuvat
    Uutiset
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuva Silja Vuori.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.12. Kodin Pellervo ja Pellervon Iso Kalenteri ilmestyvät 15.12.2011.


    • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.