Sorkkasairaudet ja salmonella vaanivat

Karjakoon kasvu ja yhä isommat tuotantoyksiköt luovat uutta pohjaa tarttuville eläintaudeille. Varsinkin sorkkasairaudet ja salmonella ovat nostaneet päätään. Tartunnallisia sorkkasairauksia on jo noin viidenneksellä suomalaisista nautatiloista ja viime syksyn salmonellatartunnat osoittavat varsinaisen salmonellasesongin olevan jo ovella.
Taudit laskevat nautatilojen tuotosta ja aiheuttavat lisäkustannuksia ja ylimääräistä työtä. Tarttuvilta taudeilta suojautuminen erilaisin rakenneratkaisuin maksaa sekin, mutta pitkällä aikajänteellä ennaltaehkäisevä torjunta maksaa vähemmän mitä lääkintä tai saneeraustyö tuo tullessaan.
Tässä Maatilan Pellervon uudessa Eläin-liitteessä haastateltu tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Reijo Junni toteaa, että tarttuvat sorkkasairaudet ovat tuoneet suuren haasteen etenkin laajentaville tiloille, sillä useissa tapauksissa tauti on tullut tilalle yksittäisten ostoeläinten mukana.
Reijo Junni suosittaakin, että ostoeläimestä on aina vaadittava eläinlääkärin antama terveystodistus, josta ilmenee myyvän tilan sorkkaterveystilanne. Suositeltavaa on myös tarkistaa, ettei myyvällä tilalla ole ollut sorkkavälin ajotulehduksia puoleen vuoteen tai mielellään ei lainkaan. Hankittaessa suurempi määrä eläimiä kerrallaan pitäisi ostot keskittää yhteen paikkaan ja varata saapuville eläimille mahdollisuuksien mukaan karanteenitilat muidenkin tautien varalta.
Sorkkasairaudet ovat yleistyneet pihattojen myötä, kun lehmät seisoskelevat kovalla ja märällä alustalla. Tautiriskiä voidaan ehkäistä hyvällä sorkkahoidolla, oikealla ruokinnalla, kuivilla käytävillä ja erilaisilla mattoratkaisuilla. Markkinoilla on myös automaattisesti huuhtelevia sorkkien desinfiointilaitteita, jotka toimivat ennaltaehkäisevästi pitämällä sorkat aina mahdollisimman puhtaina ja myös varsinaisten hoitojaksojen aikana.
Salmonellan torjunta onkin kimurantimpi juttu, koska se voi tarttua ja levitä useita teitä. Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat siipikarjatilat, mutta yhtä lailla myös nautatilat ja sikalat. Viime syksynä nautatiloilla todettiin salmonellatartuntoja toistakymmentä, mikä lienee jonkinlainen ennätys tähän mennessä.
Siipikarjaketjussa salmonellaa seurataan lakisääteisesti. Naudoilla ja sioilla valvonta tapahtuu pääasiassa teurastamoilla. Säännöllinen näytteenotto on pakollinen vain uudistussikoja tai keinosiemennyssonneja myyvillä tiloilla. Salmonellaa torjutaan puhtaudella ja estämällä haittaeläinten pääsy tuotantotiloihin ja rehuihin. Monet tuottajat ovat ottaneen meijerin tai teurastamon tarjoaman vakuutuksen, joka edellyttää säännöllisiä näytteitä mutta kattaa mahdolliset saneerauskustannukset suhteellisen hyvin.
Kaikessa tautitorjunnassa korostuu tuottajien oma rooli kehittää sitä kuuluisaa sika- tai lehmäsilmää. Eläinten tarkkailu, olosuhteiden ja käytöksen mahdollisten muutosten seuraaminen voi nopeuttaa hoitotoimien aloittamista ja ehkäistä pahoilta epidemioilta.