Aurea CL on suomalaisten oma Clearfield-lajike
Teksti: Silja Vuori
Laajasti aiheesta painetussa Maatilan Pellervossa.
Helsingin yliopiston dosentti Unto Tulisalo on ryhmineen jalostanut Aurea CL -lajikkeen ja onnistunut jalostamaan siihen Clearfield-ominaisuuden. Se kestää imatsamoksi-torjunta-ainetta, jolle muut rypsit ja rapsit ovat herkkiä.
Ominaisuudessa on kyse kanadalaisten tutkijoiden kehittämistä mutaatioista, jotka nyttemmin omistaa BASF ja joita se myy rapsiin sovitettuna. Käytännössä sitä jalostetaan vain hybridirapsiin, joiden siemen uusitaan joka vuosi. Suomessa rypsi kylvetään kokonaan sertifioidulla siemenellä, joten kaupallista ongelmaa ei ole, vaikka Aurea ei hybridi olekaan.
”Rypsiin on hankalampaa saada jalostettua Clearfield-ominaisuus kuin rapsiin, mutta onnistuimme siinä”, Tulisalo kertoo.
Kaikkien Clearfield-lajikkeiden nimen perässä on kirjaimet CL. Tulisalo suosittelee Aurea CL:a pellolle, jossa rikkakasveja on tiedossa. Muuten sen viljelylle on voimassa samat vaatimukset ja ohjeet kuin muillekin rypseille.
”Nyt kun meillä on toimiva rikkakasvien torjuntamenetelmä, voidaan siemenmäärää pienentää. 4–5 kiloa siementä riittää, ei saa laittaa liikaa. Iso siemenmäärä on usein ollut vain rikkakasvien torjuntaa. Se on kostautunut myöhemmin heiveröisinä ja herkästi lakoutuvana kasveina. Lannoituksessa uskoo starttilannoitukseen ehdottomasti sekä viljoilla että rypsillä.”
IMI-valmisteita on Euroopassa käytössä sekä puhtaana iminä että metatsaklooriseoksina.Tulisalo olisi mielellään nähnyt Suomessa enemmän imatsamoksia ja vähemmän Butisania sisältävän seosversion. Silloin hukkakauraan ja valvattiin olisi saatu hyvä teho jo pienemmällä käyttömäärällä. Ehkä optimaalisin vaihtoehto olisi ollut, että viljelijä olisi itse voinut sekoittaa aineet tankkiseoksena. Se olisi ollut tarpeen mukaista kasvinsuojelua parhaimmillaan.
Tulisalo on varma, että uutta Clearfield-rypsiä ei tule ennen kuin ehkä viiden vuoden kuluttua. Seuraava Clearfield-rypsi onkin jo todennäköisesti Clearfield-komposiittihybridi. Koska kevätrypsissä lajikkeiden erot ovat äärimmäisen pieniä, sato saadaan kasvukaudensään ja viljelytekniikan yhteisvaikutuksena.
Syysrapsi kiinnostaa öljykasvin viljelyn ammattilaista kovasti ja hän uskoisi sen sopivan Etelä-Suomeen. Kevätrapsiin Tulisalo suhtautuu nihkeästi, koska sen sato ei hänen mielestään ole aikaisilla, Suomeen sopivilla lajikkeilla riittävästi parempi kuin kevätrypsin. Jos kevätrapsista haluaa satoa, pitää olla vähän myöhäisempi lajike.
”Myös syysrapsilla tarvitaan herbisidivaihtoehtoja. Rikkaongelmat ovat käsillä sekä syksyllä että keväällä. Myös syysrapsille on tulossa Clearfield-lajikkeita. Nähtäväksi jää, selviävätkö ne Suomen oloissa. Meneillään oleva talvi on jälleen hyvä testitalvi syysrapsille.”
SISÄLLYS 1/2012
- PÄÄKIRJOITUS
PERUNA: Lapin puikula tuo pohjoiseen mukavat lisätulot
TUTKIMUS:
TILUSJÄRJESTELYT: Lohkon koko kohdalleen
KASVINSUOJELUAINEET: Uusia tuotteita vain muutama
Rinnakkaistuontina useita uutuuksia
DLA tuo Yrmalle isommat muskelit
Clearfield-rypsi tulee markkinoille
VEROTUS: Viljelijän verotaakka kasvaa
Kaikki lomakkeet samaan kuoreen
Viimeiset huojennukset puun myynnistä 2011
Luovutusvoittojen verotus kiristyy
Perinnöstä kannattaa joskus luopua
TALOUS: Maatalouskauppa ei enää tunne rajoja
LUKIJAMATKA: Kevät koittaa Alpeilla
JÄTEHUOLTO: Romurallia ympäristön nimissä
Jätteet kiertoon maatilalla
Ongelmajäte muuttui vaaralliseksi
Maatalousmuoveilla monta ottajaa
Rengaskierrätys pyörii hyvin
HEVOSTALOUS:
Kasvatus kasvu-uralla
– kannattavuus kaipaa potkua
MAASEUTUYRITYS: Matkailutila hyödyntää hienoa sijaintiaan
METSÄ: Metsätalouden tuki tienhaarassa
Suomen Metsäkeskus metsävaratiedon vartijaksi
Venäjän puu kiintiökauppaan
TOISTUVAT:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Silja Vuori ja Timo Lindholm.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.2. ja Kodin Pellervo 19.1.2012.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.