Härkäpapu ja rypsi nostavat päätään

Kotoisten valkuaisrehujen käyttö kiinnostaa yhä enemmän viljelijöitä, kun soijan hinta on heikkojen satojen takia pysynyt korkealla tasolla maailmanmarkkinoilla. Etunenässä ovat rypsin, härkäpavun ja herneen käyttö nautojen ruokinnassa.

Kotoisen valkuaisen käytössä kyse on taloudellisuudesta. Tässä lehdessä haastatellut MTT:n professori Marketta Rinne ja ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö Tuija Huhtamäki puhuvat rypsin ja härkäpavun puolesta. Heidän mukaansa halvempi hinta ja omavaraisuus ovat syitä korvata osa rypsistä palkoviljoihin kuuluvilla härkäpavulla tai herneellä.

Rypsi on ylivoimaisesti paras valkuaisen eli proteiinin lähde ja jopa soijaa parempi valkuaisrehu lehmälle. Lisäksi rypsi on parempi kivennäisaineiden lähde kuin palkokasvit. Rypsi sopii parhaiten täydentämään nurmirehupohjaista säilörehua.

Rypsin kokonaisvalkuaispitoisuus on palkokasveja suurempi ja sen valkuaisen koostumus tukee parhaiten maidontuotantoa. Rypsirehujen valkuaispitoisuus on 35–40 prosenttia. Härkäpavussa valkuaista on noin 30 ja herneessä runsaat 20 prosenttia. Valkuaislisä parantaa maidontuotantoa ja lihakarjan lihantuotantokykyä.

Herneellä tai härkäpavulla voi korvata koko väkirehuannoksesta korkeintaan puolet. Ne ovat hyvä lisä ruokintaan, mutta valkuaisen heikomman laadun vuoksi ne eivät voi kokonaan korvata rypsiä. Herne ja härkäpapu sopivat hyvin myös sikojen ja lampaiden ruokintaan.

Kiinnostusta palkokasvien käyttöön lisää myös viljelyn myönteinen vaikutus peltomaan rakenteeseen, sillä niiden syvälle ulottuva ja vankka juuristo kuohkeuttaa maaperää ja parantaa sen vesitaloutta. Lisäksi herne ja härkäpapu sitovat typpeä itseensä ilmasta.

Palkokasvien ruokinnallisista vaikutuksista on tulossa kauan kaivattua tutkimustietoa, sillä Suomessa ei ole ennen tehty tutkimuksia härkäpavun käytöstä lypsylehmien ruokinnassa. Helsingin yliopistossa käynnissä oleva tutkimusprojekti selvittää parhaillaan palkoviljojen käyttöä väkirehuina ja niiden tuotosvaikutusta.

MTT:n Ruukin yksikössä on käynnistymässä koesarja, jossa verrataan herne- ja härkäpapulajikkeiden satopotentiaalia. Tarkoitus on kehittää niille luotettava menetelmä rehuarvon määrittämiseksi. Ruokintakokeet on määrä aloittaa Ruukin uudessa tutkimusnavetassa tämän vuoden loppupuolella, ja sen tulokset valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.