Ennusteet heiluttavat hintoja

Viljan hinnan kehittymistä seuraavan kannattaa muistaa, että kaiken takana on lopulta sää.

”Ennusteet sadoista ja viljan kulutuksesta aiheuttavat hintavaihteluja. Satoennusteiden muutosten takana taas ovat sääolot ja -ennusteet. Myös varastojen suuruus on merkittävä tekijä. Tilanteessa, jossa jonkin viljan tase on ylijäämäinen ja ylijäämä näyttää vain kasvavan koko ajan, on turha odottaa että hinta nousisi”, Rikard Korkman sanoo.

Hän seuraa itse kansainvälisen viljaneuvoston, IGC:n ennustetta. Kuukausittain ilmestyvä raportti antaa tuoreen ennusteen tuotannosta, kulutuksesta ja varastoista. Muutos edellisen kuukauden lukuihin ratkaisee, mihin suuntaan hinta kehittyy. Itse luku ei siis ole niin tärkeä kuin se, miten se on muuttunut edelliseen raporttiin verrattuna. Varsinkin varastojen suhde kulutukseen (stock/use ratio) on markkinoiden kannalta tärkeä avainluku.

”Suomessa ollaan nykyisin avoimessa viljamarkkinassa. Hinta riippuu kansainvälisestä hintakehityksestä. Vain kauralla meidän tuotannollamme on merkitystä. Siinä olemme suuri toimija kansainvälisestikin.”

Markkinoiden ymmärtäminen vaatii siksi katsomista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Viljapörssien, kuten Pariisin Euronext-Matifin, seuraamisen lisäksi tärkeitä ovat Itämeren satamahinnat.

”Hampurin sataman hintatietojen vertailukelpoisuutta voi kritisoida, mutta ne antavat arvokasta tietoa markkinoiden kehityksestä. Tämä on tärkeää varsinkin kun arvioidaan viljan vientimahdollisuuksia.”

Yksi tärkeistä seurattavista asioista on Suomen ja Pariisin pörssin noteerausten välinen hintaero eli basis. Se kertoo markkinoiden toimivuudesta. Myllyvehnän basis on vaihdellut tälläkin satokaudella melkoisesti. Kun basis on pieni, meillä Suomessa on vahva hinta verrattuna pörssin markkinahintaan. Silloin on Korkmanin mielestä hyvä aika myydä, koska kysyntää on.

”Meillä on ollut myös niinkin suuri basis kuin 70 euroa tonnilta. Se on signaali siitä, että kysyntää ei markkinoilla ole. Koko viime syksy oli meillä pienen basiksen aikaa, mutta alkuvuonna basis alkoi levenemään.”

Korkman pitää ainakin yhtenä syynä tähän sitä, että koko vehnäsato korjattiin meillä hyvälaatuisena. Se kelpasi myllyille. Rehuvehnälle on kuitenkin jatkuvasti kysyntää ja hintaero on ollut koko vuoden pieni. Rehuvehnän kysyntä kannatteli myös leipävehnän hintaa.