Käännetty arvonlisäveromenettely tarkoittaa, että myyjän sijaan ostaja on arvonlisäverovelvollinen. Käytäntö koskee rakentamisalaa. Viljelijä voi olla menettelyssä mukana toimiessaan joko rakentamisalan palvelujen ostajana tai myyjänä.

Laki ei ole yksinkertainen ja osa asioista on ilmaistu tulkinnanvaraisesti. On odotettavissa, että sen opettelu vie rakennusalan toimijoilta ja etenkin sivutoimisilta yrittäjiltä aikaa. Lakia on kritisoitu myös epätäsmällisyydestä ja kustannuksista. Johtava veroasiantuntija Päivi Taipalus Verohallinnosta kertoo, mitä käännetty arvonlisävero tarkoittaa viljelijöille ja keitä viljelijöitä se koskee.
Kun viljelijä alkaa pohtia, liittyykö ostoon tai myyntiin uusi arvonlisäverokäytäntö, on ensimmäinen asia tarkastaa, onko laskutettava työ rakentamispalvelua. Ainakin toistaiseksi käännetty alv koskee vain tätä. Palveluun voi kuulua myös asennettua puutavaraa, koneita tai kalusteita, mutta ei pelkästään niitä ilman asennustyötä. Toiseksi palvelun ostajan pitää olla muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja myyvä. Hän voi myös vuokrata työvoimaa rakentamispalveluja varten tai toimia välimiehenä eli ostaa rakentamispalvelua ja myydä sitä edelleen. Kaiken tämän pitää tapahtua ”muutoin kuin satunnaisesti”, jotta sitä koskee käännetty arvonlisävero.
”Myynnin säännöllisyyttä ei ole määritelty tämän tarkemmin eli mitään tarkkoja esimerkiksi myyntien lukumääriä vuodessa ei ole määritelty kaikkia tilanteita koskien. Oleellista on, että myy rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti eli ei satunnaisesti, tilapäisesti tai kertaluontoisesti. Arviointi siitä, myykö ostaja rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti, tehdään tapauskohtaisesti. Joskus yksikin rakennusurakka voi olla muuta kuin satunnaista, jos se on tarpeeksi laaja ja pitkäkestoinen. Lain piiriin kuuluvat niin talonrakentaminen, maa- ja vesirakentaminen kuin erikoistunut rakentaminenkin eli esimerkiksi LVI-työt sekä sähkö- ja kattotyöt”, Päivi Taipalus kertoo.
Rakennuspalvelutoiminta voi olla myös sivutoimista. Siksi lain piiriin tulee myös muita kuin rakennusalan toimijoita, esimerkiksi maanviljelijöitä.

Ostajan asema ratkaisee
käännetyn alv:n soveltamisen

Ostajan status ratkaisee aina sen, lisätäänkö rakentamispalveluja sisältävään laskuun arvonlisävero vai ei. Esimerkiksi sellainen viljelijä, joka tekee kesäisin kaivutöitä säännöllisesti ja laskuttaa niistä, on oikeutettu saamaan hänelle itselleen rakentamispalvelusta kirjoitettavan laskun arvonlisäverottomana. Omasta kaivuntyöstään toiselle viljelijälle kirjoitettavaan laskuun arvonlisäveroa ei lisätä, jos tämäkin viljelijä tekee rakennus- tai maanrakennustöitä muutoin kuin satunnaisesti. Jos tämä viljelijä ei niitä tee, hänen laskuunsa lisätään arvonlisävero. Kaiken muun tekemänsä työn kuin rakentamispalvelun viljelijä laskuttaa arvonlisäverollisena, oli ostaja kuka tahansa.
”Verohallinnon tulkinta on, että säännöllisyyttä arvioitaessa katsotaan kuluvaa ja edellistä vuotta silloin kun ostaja sivutoimisesti myy rakentamispalveluja eli esimerkiksi viljelijöiden kohdalla. Rakennusyritysten katsotaan alusta alkaen myyvän rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti.”
Myös tuleva aika voidaan ottaa arvioinnissa huomioon, jos siitä on tietoa, esimerkiksi sopimuksia jo tehtynä.
Haastava kohta uudessa menettelyssä voi olla se, että on laskun antavan yrittäjän vastuulla selvittää, onko ostaja oikeutettu alvittomaan laskuun. Jos hän nimittäin jättää arvonlisäveron perimättä, se voidaan karhuta häneltä itseltään. Jos taas arvonlisävero peritään laskussa asiakkaalta ”turhaan”, ei ostajalla ole tästä ”turhaan” laskutetusta alv:sta vähennysoikeutta.
”Myyjän pitää tietää, onko ostaja oikeutettu alvittomaan laskuun. Hänen pitää selvittää, onko ostaja sellainen, joka myy muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja. Jos se ei selviä olosuhteista, pitää pyytää ostajalta selvitys”, Taipalus sanoo.
Tätä varten ostajan pitäisi jotenkin kyetä todistamaan, että hänellä on oikeus saada alviton lasku. Mitään verottajan lomaketta tai verottajan antamaa todistusta tästä ei ole olemassa. Periaatteessa myös suullinen selvitys riittää.
”Jos yrittäjä laittaa verottoman laskun sellaiselle, joka ei ole oikeutettu siihen, voi arvonlisävero tulla yrittäjän itsensä maksettavaksi esimerkiksi myöhemmässä tarkastuksessa. Samassa tilanteessa myös ostaja on voinut arvioida, että käännetty verovelvollisuus soveltuu vaikka näin ei olisikaan ja on toiminut vastaavasti. Tällaiset tilanteet ja seuraamukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Verohallinto pyrkii näissä tilanteissa ohjaamaan osapuolia toimimaan oikein vastaisuudessa.”, Taipalus kertoo.

Rakentajaviljelijän
omat ostot ja alv

Entä sitten kun satunnaisesti rakennuspalveluja myyvä maanviljelijä tekee itse ostoksia? Voiko ostoksia jatkossa tehdä maksamatta arvonlisäveroa? Tämä riippuu täysin siitä, mitä viljelijä ostaa ja mihin tarkoitukseen se tulee.
Jos viljelijä ostaa kylvökoneen, kyseessä on hankinta, joka liittyy alkutuotannon harjoittamiseen. Silloin alv-rekisterissä olevan viljelijän lasku kylvökoneesta on aivan entisen kaltainen arvonlisäveroineen. Hän vähentää arvonlisäveron normaalisti kuten tähänkin asti.
Jos sama viljelijä rakennuttaa navetan, hän ostaa rakentamispalvelua.
”Jos viljelijä on muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja myyvä, hän saa navettaurakasta arvonlisäverottoman laskun. Viljelijä ilmoittaa kausiveroilmoituksellaan rakentamispalvelujen ostot uudessa kohdassa 320. Veron, jonka viljelijä itse laskee laskun loppusummasta, viljelijä ilmoittaa kausiveroilmoituksen uudessa kohdassa 318. Koska viljelijä on oikeutettu vähennykseen oston verosta, hän ilmoittaa veron myös kausiveroilmoituksen kohdassa 307 eli kohdekauden vähennettävänä verona”, Taipalus selittää.
Maatalouteen tekemistään ostoista viljelijä joutuu siis rahoittamaan kylvökoneen alv-osuuden, mutta navetan tai jonkin muun rakentamispalvelua sisältävän laskun alv-osuutta ei. Isoa rakennushanketta suunnittelevalle viljelijälle voisikin rahoituksen kannalta olla edullista yrittää myydä esimerkiksi maanrakennuspalvelua. Silloin ei tarvitsisi laittaa rahaa kiinni rakennusurakan arvonlisäveroihin. Tätä pientä plussaa lukuun ottamatta uudistus ei tuo mitään hyötyä maanviljelijälle tai oikeastaan kenellekään lukuun ottamatta harmaan talouden valvontaa.
Rakentamisessa pitää muistaa, että tavaralaskut, joihin ei sisälly rakentamispalvelua, maksetaan normaalisti arvonlisäveroineen. Jos viljelijä ostaa lautatavaran suoraan ja rakentaa itse tai rakentaja tulee muualta, hän maksaa laudat arvonlisäveroineen, mutta ostamansa rakentamispalvelun ilman alvia. Jos laudat tulevat rakentajalta, koko lasku on käännetyn alvin piirissä eli ostohetkellä ilman veroa.
Kolmas tapaus rakentamispalveluja myyvän viljelijän omissa ostoksissa on tilanne, jossa tämä hankkii rakentamispalvelun vain osittain vähennyskelpoiseen toimintaan. Silloin lasku kirjoitetaan arvonlisäverottomana ja viljelijä soveltaa käännettyä verovelvollisuutta, mutta vähentää vain vähennyskelpoisen osuuden verosta. Esimerkki tästä olisi viljelijän omakotitalo, josta kymmenesosa olisi toimistokäytössä maatalouteen.
Koko talon peruskorjauksesta vähennyskelpoista arvonlisäveroa olisi maatalouden kymmenen prosenttia Jos arvonlisäveroa pitäisi periä urakasta 20 000 euroa, voidaan 2 000 euroa vähentää. Käytännössä kuvio menisi niin, että rakennusliike antaisi koko urakasta verottoman laskun. Maatalouteen liittyvä osuus verosta olisi vähennyskelpoista osuutta ja muusta osuudesta käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavasta verosta viljelijällä ei olisi vähennysoikeutta.
Jos olisi kyse pelkän kodin remontoinnista ilman maatalouskäytössä olevaa osuutta, ei sovellettaisi tätä vaan normaalia laskutusta.
Koska maanrakennustyötkin ovat rakentamista, koskee käännetty arvonlisävero myös salaojitusta ja muuta ojitusta niin metsässä kuin pellollakin. Jos tällaisia palveluja ostaa, ja on itse useammin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja myyvä, sovelletaan käännettyä arvonlisäveroa eli laskussa ei ole arvonlisäveroa.
Entä jos käy niin, että viljelijä saakin alvillisen laskun ja maksaa sen, vaikka olisi pitänyt soveltaa käännettyä menettelyä eli saada ja maksaa arvonlisäveroton lasku?
”Alv ei ole vähennyskelpoista ostajalle, jos se on väärin perustein lisätty laskulle. Arvonlisäverolaissa olevaa kuittausmahdollisuutta voidaan tapauskohtaisesti harkita. Näin voidaan tehdä tilanteessa, jossa myyjä on tilittänyt alv:n vaikka ei olisi tarvinnut ja ostaja on toisaalta vähentänyt saman alv:n. Jatkossa osapuolia ohjataan toimimaan oikein.”, Taipalus sanoo.

Tavoitteena harmaan
talouden torjunta

Uudistuksen tavoitteena on vähentää harmaata taloutta.
”Rakennusyrityksille järjestelmä lienee selkeä. Lisätyötä ja epätietoisuutta uudet säännökset tuovat tietysti kaikille. Erityisesti kuitenkin sellaisille verovelvollisille, joiden päätoimiala ei ole rakentaminen, mutta joihin säännökset kuitenkin soveltuvat”
Käännetyssä arvonlisäverovelvollisuudessa on kyse siitä, että verovelvollinen onkin myyjän sijasta ostaja. Lause pitää sisällä sen, että myyjä laittaa verottoman laskun eikä laskuta veroa.
”Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja on myyjän sijasta verovelvollinen. Lain tarkoitus oli estää se, että aliurakoitsija ei tilitä laskuttamaansa alvia jonka pääurakoitsija silti vähentää. Verotuloja on näissä tapauksissa jäänyt valtiolta saamatta maksettavan alvin verran. Kun sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, aliurakoitsijan lasku on ilman alvia. Ostaja on verovelvollinen ja saa vähentää oston veron, jos vähennysoikeuden edellytykset täyttyvät”, Taipalus selittää.
Lain taustalla on se, että rakennusalalla on ollut ongelmia arvonlisäverojen tilittämisessä valtiolle. Esimerkiksi pitkissä tilaajan, pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden ketjuissa on voinut käydä niin, että pääurakoitsija on maksanut aliurakoitsijan arvonlisäveroa sisältävän laskun. Aliurakoitsija ei kuitenkaan ole tilittänyt veroa valtiolle. Pääurakoitsija on saanut sen kuitenkin vähentää. Epärehellinen aliurakoitsija on saanut tästä 23 prosentin verran ylimääräistä rahaa rehelliseen kilpailijaansa verrattuna. Siksi verottaja uskoo aidosti, että uudistuksen ansiosta rehellisten rakennusalan yritysten kilpailukyky paranee.
”Ruotsissa käännetty verovelvollisuus rakennusalalla on ollut voimassa jo pidempään. Ruotsista saatujen kokemusten mukaan kesti noin kaksi vuotta ennen kuin järjestelmä tuli tutuksi verovelvollisille.”

 

Laskussa ei jatkossa ole arvonlisäveroa, jos
l laskutettava työ on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrauspalvelua rakentamispalvelua varten ja
l ostaja myy rakentamispalvelua/työvoiman vuokrauspalvelua rakentamispalveluja varten muutoin kuin satunnaisesta.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 4 /2011

  • Lihantuotanto: Farmi Nummela Oy tavoittelee ekologista suuryksikköä

    Tutkimus: Rehuntuotantoon useita malleja

    Viljamarkkinat: Hintaheilahdusta ei näkyvissä

    Hyvä Sato -kilpailu: Viljelysuunnitelmat hahmottumassa

    Verotus: Käännetty alv uudistaa rakentamisen laskut

    Maataloustuet: Sähköisessä tukihaussa voi nyt korjata lohkokarttoja

    Kasvinsuojelu: Kaupassa rajuja muutoksia

    Viljavuus: Maanäytteiden otto koneaikaan

    Lihantuotanto: Oma välikasvattamo säästää kustannuksia

    Kasvinviljely: Vehnään lisää valkuaista
    Viljojen hivenlannoitus kannattaa harvoin

    Vahingot: Lumikuorma murtaa kattorakenteet

    Maidontuotanto: Aluksi kaksi robottia

    Kasvihuoneviljely: Biolämpö lihottaa Närpiön tomaatit

    Metsätalous: Metsäliiton savotassa iskukyky vahvistui

    Terve Eläin: Aperuokinta tukee lehmien terveyttä

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Helena Anttila-Lindeman ja Vesa Haapala.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.5. ja Kodin Pellervo 21.4.2011.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.