Huomio hyvälaatuiseen säilörehuun

Hyvä ruoka, parempi mieli. Tämä iskulause pitää paikkansa myös kotieläinten ruokinnassa. Nautojen ruokinta perustuu Suomessa säilörehuun. Sen takia säilörehun korjuussa on enenevässä määrin kiinnitettävä huomiota säilörehun laatuun. Tässä numerossa käymme tutkimustulosten valossa kahden tärkeän asian kimppuun. Nämä ovat kokoviljasäilörehu ja siilotyöskentely.
MTT:n tekemien ruokintakokeiden perusteella kokoviljasäilörehulla voidaan sonnien loppukasvatuskaudella korvata kokonaan nurmisäilörehu. Koetulosten mukaan sonnien kasvunopeus vastaa melko hyvin nurmisäilörehulla ruokittujen sonnien kasvunopeutta, kun ruokinnassa käytetty kokoviljasäilörehu on korjattu ohrasta oikeaan aikaan kasvuston taikinatuleentumisvaiheessa.
Kokoviljasäilörehulle on tyypillistä, että eläimet pystyvät syömään viljasäilörehujen kuiva-ainetta jopa enemmän kuin paremmin sulavaa nurmisäilörehua. Siten kokoviljasäilörehun usein heikohko sulavuus ei rajoita sen käyttöä yhtä selvästi kuin sulavuudeltaan vastaavan nurmisäilörehun. Kokoviljasäilörehu sisältää niukasti raakavalkuaista, kun se korjataan puhtaasta viljakasvustosta. Tämän vuoksi sitä on hyvä täydentää valkuaisrehulla, kuten lisäämällä rypsiä, mäskiä tai ureaa. Kokoviljasäilörehu sopii hyvin myös emolehmien ruokintaan.
Toinen huomionarvoinen seikka tehokkaassa rehunkorjuuketjussa on siilotyöskentely ja siinä erityisesti kuormien tasainen polkeminen tiiviiksi matoksi. Ajosilppuriketjun toimiessa tehokkaasti tulee kuormia siilolle muutaman minuutin välein ja silloin tiivistämiseen tarvitaan painavaa ja tehokasta konetta. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan parempaan säilöntätulokseen päästään hillitsemällä korjuunopeutta ja painattamalla ohutta rehukerrosta tehokkaammin.

Lihan lisäaineet ja E-merkinnät

Lisäaineet ovat nousseet tämän kevään otsikoihin. Kohu on aiheuttanut ihmisissä jopa pelkoa, ettei ruoka ole turvallista. Myös elintarviketeollisuus on huomannut tämän, ja monet yritykset ovat ilmoittaneet vähentäneensä lisäaineiden, varsinkin nitriitin ja natriumglutamaatin käyttöä tuotteissaan. Silti kokonaisuus on hyvä pitää mielessä, sillä Suomessa lisäaineita käytetään vähemmän kuin muualla Euroopassa. Lisäaineiden käyttö on kuitenkin perusteltua säilyvyyden ja ruokaturvallisuuden takia.
Jos haluaa vähentää lisäaineiden määrää ravinnossa, kannattaa välttää eineksien syömistä ja valmistaa ruokansa itse kunnollisista raaka-aineista. Sellaista on hyvä liha. Se on syytä niin kuluttajien kuin tuottajienkin muistaa. Lihatiskin äärellä tuottajakin on kuluttaja, joka äänestää jaloillaan ja varmistaa halutessaan, että liha on kotimaista. Kannattaakin tutkia pakkausten tuoteselosteita ja tuotteen lihapitoisuutta enemmän kuin hintalappua.