Passelin kokoinen sikala
kahdessa yksikössä

Pirkolan tilalla tiedetään, mitä tuotannon kasvattaminen tarkoittaa. Parissa vuosikymmenessä Seija ja Pauli Pirkolan kehittämästä tilasta Pyhäjoen Yppärissä on kasvanut melkoinen tekijä sianlihan tuotannossa.

Tätä nykyä Pirkolan tilan hoidosta vastaavat Tomi ja Juha Pirkola, mutta yhä edelleen isä Pauli ja äiti Seija Pirkola ovat tiiviisti mukana päivittäisissä rutiineissa. Tilalla on 3180 lihasikapaikkaa kahdessa, toisistaan noin kilometrin päässä sijaitsevassa sikalassa. Tämän lisäksi Pirkolat ovat mukana neljän viljelijän muodostamassa Niitynmaan Porsas Oy:ssä, jolla on 850 emakkoa turvaamassa osakkaidensa porsaiden saantia.

Tilaa ja tuotantoa on laajennettu pikku hiljaa useampaan otteeseen. Aina uuden laajennuksen jälkeen hetkisen on tuntunut siltä, että nyt yrityskoko on sopiva. Pirkolat eivät kuitenkaan uskalla sanoa, että tähänkään jäädään vaikka siltä nyt tuntuisikin. Tuottajan on elettävä tässä päivässä ja tehtävä investointinsa sen mukaan.

Hietamaat vaativat kasvuvoimaa

Pirkolassa kasvatetaan ohraa 350 hehtaarin alalla. Pellot ovat lähes kokonaisuudessaan hieta- ja hietamultamaita. Melkoinen osa pelloista on raivattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raivatuille pelloille ei saa tukea, mutta ne pitää ilmoittaa ja niitä pitää asua viimeisen päälle tuellisten peltojen tapaan.
Tämä seikka ihmetyttää Pirkolan miehiä, sillä karuhko uudismaa kaipaisi ainakin alussa hieman voimallisempaa sianlieteen käyttöä, mihin säännöt antavat mahdollisuuden. Myös kalkitus on uudismaalle oltava alkuun melkoisen runsasta, jotta pH nousisi reilun viiden tasosta kuuden ja puolen paremmalle puolelle.

Yppärin uusjaon myötä peltolohkoja saatiin järkeistettyä isommiksi. Tämä myös mahdollisti tehokkaampien koneiden käyttämisen. Pirkolat ovat tasanneet peltojaan laserin avulla muutamia vuosia. Pienet painanteet ja harjanteet höylätään tasaisiksi puolen sentin tarkkuudella. Kokemukset lasertasauksesta ovat olleet ällistyttävän myönteisiä. Vilja kasvaa erittäin tasaisesti ja puimurin kanssa pystyy ajamaan reipasta vauhtia, kun pellon pinnassa ei ole heittoja.

Liete levitetään peltoon keväällä ennen kylvöjä ja oraalle levitystäkin on joskus kokeiltu. Toistaiseksi ennen kylvöä tapahtuva levitys on kuitenkin tuntunut järkevimmälle. Levitysmäärä vaihtelee 10–22 tonnin välillä hehtaarille, mutta joillekin lohkoille ei saa sääntöjen mukaan panna lietettä ollenkaan. Lietteen ravinteetkin on tutkittu ja maanäytteet otetaan viiden vuoden välein, jotta levitys osuisi oikeaan.

Pirkolat ovat miettineet, kuten monet maatalouden tutkijatkin, että onkohan sianlietteen levitysmäärä nykyisellään paras mahdollinen tilan taloutta ja ympäristön kuormitusta ajatellen. Ravinteiden liukoisuus tuntuu puhuttavan laajempiakin piirejä ja todellinen totuus olisi mukava löytää.

Sänkimuokattu kuivahtaa kylvökuntoon

Syksyllä osa sängestä ajetaan Amazonen lautasmuokkarilla, sillä syysmuokkaus nopeuttaa kylvölle pääsyä. Liete mullataan keväällä Agronicin kolmiakselisella 25-kuutioisella vaunulla ja kahdeksan metrisellä kiekkomultamella. Yhdistelmä on osoittautunut mainioksi ja vaunun 800-milliset 34 tuuman renkaat pitävät kärryn hyvin pinnalla raiteita tekemättä. Kylvöön on kevääksi tulossa VM:lta uusi, kuusimetrisen kylvökone.

Kesäiset kasvinsuojelutyöt hoidetaan Amazonen 15-metrisellä nostolaiteruiskulla. Rikat, korrenvahvistaja ja taudit vaativat muutaman ruiskutuskerran kesän mittaan. Ruiskutettava nestemäärä on kuitenkin vain sata litraa hehtaarille, minkä takia ruiskun omalla 1200 litran säiliöllä on pärjätty hyvin.

Syksyn puinteihin on luvassa uutta kalustoa, kun hyvin palvellut New Hollandin puimuri vaihtui uuteen Jontikan 25-jalkaisella leikkuupöydällä varustettuun S 670 -rumpupuimuriin. Uudella puimurilla olisi tarkoitus päästä sadonkorjuussa jopa yli 200 000 tonnin päivävauhtiin.

Tuorevilja vei kuivauksen historiaan

Lähes kaikki puitu rehuvilja säilötään kahteen ilmatiiviiseen siiloon. Säilöttävän viljan kosteus ei saa olla yli 23 prosenttia, mihin normaalein syksyinä usein päästäänkin. Mutta toisinaan on puitava liki 30 prosenttista viljaa, mutta sen saa nopeasti kuivattua sopivaan kosteuteen.

Kokemus on osoittanut, että Assentoftin siiloilla säästyy niin työtä kuin energiaakin. Ylhäältä purkava laitteisto takaa sen, ettei viljaa pääse pilaantumaan vaikka siilo olisi lähes tyhjä. Kaiken kaikkiaan tilalla on noin kahden miljoonan kilon varastot rehuviljalle.

Pirkolaan tulee ja sieltä lähtee joka viikko reilut 200 sikaa. Norjan maatiaiseen perustuva kolmirotuinen lihasika kasvaa 850–950 grammaa päivässä. Parhaimmillaan lisäkasvuksi on mitattu jopa 1000 grammaa päivässä.

Pirkolat ovat erittäin tyytyväisiä rotuun ja sianjalostukseen ylipäänsä. Rehuhyötysuhde on parantunut parissakymmenessä vuodessa melkoisesti. Pauli Pirkolan mukaan kannattavuudelta putoaisi heti pohja pois, jos lihasiat olisivat samanlaisia ”syömäreitä” kuin vielä 1980-luvulla.

Neljällä rehureseptillä kunnon eväät

Tomi ja Juha Pirkola ovat tyytyväisiä vuonna 2001 perustetun porsasyhtiön toimintaan. Yhtiössä mukana olevat lihasikalat ovat saaneet ajallaan porsaita kasvatukseen. Lisäksi porsaat ovat jo tottuneita liemiruokintaan, joten kasvu jatkuu ilman rehustuksen muutoksen mukanaan tuomaa stressiä.

Siat saavat liemirehua viisi kertaa päivässä. Toisessa sikalassa on perinteinen vasaramylly, mutta uudemmassa on perinteistä myllynkiviperiaatetta mukaileva hierrinmylly. Liemi sekoitetaan meijeriltä saatavasta ovr:stä ja muista huuhteista, joita ei saa laskea jätevesiin.

”Meijeriltä tulevan liemen koostumus vaihtelee, mutta siitä saatava rehuyksikkömäärä on sen verran alhainen, ettei vaihtelua tarvitse ottaa huomioon ruokintareseptejä laadittaessa”, Tomi Pirkola sanoo.

Soijapitoinen tiiviste ryydittää liemen sellaiseksi, että lihaa syntyy reipasta vauhtia. Elämänsä aikana siat saavat neljällä eri reseptillä tehtyä rehua. Jo emakkosikalan varhaiskasvatusvaiheessa pikkupossuille annettava kuiva rehu muutetaan liemeksi ja lihotuspuolella loppulihotus hoidetaan hieman halvemmalla liemirehulla.

Pirkolat muistuttavat haastattelun päätteeksi, että uskon on oltava luja huonoinakin aikoina. Elämä on aaltoilua eikä periksi saa antaa, jos vain suinkin voi jatkaa.