Toimiva resepti karjatilan nurmeksi on sinimailasen ja nurminadan seos, johon on valittu satoisat lajikkeet.

”Jos karjatilalla mietitään, alkaisiko kasvattaa puna-apilaa vai sinimailasta, suosittelen ensisijaisesti mailasta”, tohtori Dan Undersander sanoo.

Ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta sinimailanen tuottaa enemmän kuin apila. Toisena ja kolmantena vuonna apila tuottaa noin kahdeksan tonnia hehtaarilta, mutta mailanen kaksitoista. Neljäntenä vuonna satoero repeää, kun apilan sato laskee alle seitsemän tonnin, mutta sinimailanen nousee yli kolmeentoista.

Tohtori suosittelee viljelemään sinimailasta suojakasvin kanssa, koska ensimmäisenä vuonna siitä on odotettavissa vain noin neljän tonnin sato. Suojakasvi parantaakin ensimmäisen vuoden rehusatoa.

Vaikka sinimailanen säilyttäisi tuotantokykynsä pitkään, Undersander suosittelee, ettei palkokasvinurmea pidettäisi vanhemmaksi kuin kolme tai neljä vuotta. Syynä on rikkakasvien lisääntyminen ja puna-apilan sadon lasku kolmannen vuoden jälkeen.

Viljelykiertoa kannattaa ylläpitää myös palkokasvien hyvän esikasviarvon takia.

Undersander ei suosittele sinimailasen ja puna-apilan kasvattamista yhdessä; ne kasvavat eri tahtia. Jos odottaa sinimailasen valmistumista, puna-apila on jo liian varttunut. Kasvien kuivumisessakin on eroja.

”Parempi kasvattaa yhtä palkokasvia heinien kanssa”, Undersander sanoo. Kumman kasvin valitsee, riippuu tilan omista pelloista. Sinimailanen on kuitenkin helpompi esikuivattaa, joten siitä on helpompi tehdä säilörehua kuin puna-apilasta.

Käytetyin heinäkasvi sinimailasen tai apilan kanssa on perinteisesti ollut timotei. Undersander toivoo tähän muutosta. Timotei tuottaa suuren ensimmäisen sadon, mutta kesän muut sadot ovat vaatimattomampia. Silloin ensimmäisestä korjuusta saatu rehu on heinämäistä, ja loppukesän sadot ovat liian palkokasvipitoisia. Tämä hankaloittaa ruokintaa.

”Parempi vaihtoehto olisi viljellä palkokasvien kanssa nurminataa tai raiheinää”, Undersander esittää. Niiden kanssa rehun laatu säilyy tasaisena.

Tohtori ennakoi kuitenkin raiheinälle talvehtimisongelmia Etelä-Suomessa. ”Jos sen saa pysymään hengissä talven yli, tilalla ei ole muitakaan ongelmia talvehtimisessa”, hän kiteyttää. Wisconsinissa raiheinä ei ole talvehtinut koealoilla kertaakaan 20 vuoteen.

Lajikevalinta vie
tai tuo tonneja

Lajikevalinta ratkaisee paljon nurmenkasvattamisessakin. Tohtori Undersander on tehnyt sinimailaskokeita Wisconsinissa 26 vuotta. Tänä aikana keskisato on ollut 5,1 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta. Hajonta on kuitenkin laajaa, hehtaarisatojen vaihteluväli ulottuu 680 kilosta 12 360 kiloon.

”Kannattaa ostaa parempaa lajiketta, eikä yrittää säästää muutamaa senttiä siemenen hinnassa”, Undersander opastaa. Siemenkustannus jakaantuu nurmilla monelle vuodelle, joten huonoa siementä ei pidä kylvää. Huonolla lajikkeella perustetusta pellosta kärsisi monta vuotta.

”Lajikkeiden välinen ero voi olla viisi tonnia kuiva-ainetta. Se tarkoittaa 15 tonnia säilörehua hehtaarilta. Onko se muutaman sentin arvoista?” Undersander haastaa.

Hän on havainnut myös timoteilajikkeissa jopa neljän tonnin satoeroja.

”Mitä enemmän saadaan satoa, sitä vähemmän tarvitaan rehuntuotantoon hehtaareja. Tai samalla alalla voidaan ruokkia useampia lehmiä”, Undersander kiteyttää.

Hyvältä lajikkeelta vaaditaan muutakin kuin korkeaa satoa. Taudin- ja talvenkestävyys ovat myös tärkeitä ominaisuuksia. Varsinkin lämpimänä ja vähälumisena talvena koetellaan talvenkestävyyttä. Silloin tapahtuu enemmän kasvikuolemia kuin lumisena talvena.



Uusin lehti

SISÄLLYS  4 /2012

  • PÄÄKIRJOITUS

    MAATILAYRITYS: Vaikeudet on tehty voitettaviksi

    TUTKIMUS: Karjanlantaa neljännekselle pelloista

    HYVÄ SATO -KILPAILU: Hyvät oraat paljastuivat lumen alta

    MAATALOUSTUET:
    Modulaatio leikkaa jo lähes 10 % tilatuesta
    Lisätoimenpiteitä voi vaihtaa
    Jonolohkoja voi hakea ympäristötukeen
    Yli puolet pinta-alavirheistä alle 0,3 hehtaaria

    TALOUS: Maatalouskauppa muuttuu nopeasti

    KASVINVILJELY: Maissia muovin alta

    NURMIVILJELY: Palkokasveilla isoja satoja, maittavaa rehua, runsaasti maitolitroja

    HÄRKÄPAPU: Härkäpavun mahdollisuuksia hyödyntämättä

    BYROKRATIA: AVI viivytti vuosilla pihaton ympäristölupaa

    KASVINVILJELY: Viljanlajittelussa halpakin kone tekee hyvää jälkeä

    ELINTARVIKETEOLLISUUS: Pakasteilla kunnon tulokseen

    HEVOSTALOUS: Lomitusyritys täystyöllistetty

    METSÄ: Rippeet karisevat risupaketista
    Taimikonhoito opiskelija-osuuskunnalle

    MAASEUTUYRITYS: Lähimylly imee asiakkaita etäältäkin

    TOISTUVAT:
    Uutiset
    Vähätalo
    Antinpoika
    Verkossa
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveenä työssä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Topi Pakarinen, Silja Vuori ja Kari Lindholm.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.5. ja Kodin Pellervo 19.4.2012.

  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.