Suomen ankarat kasvuolot sopivat erityisesti nurmiviljelyyn. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vahvempi vaihtoehto nurmi on – ja samaan suuntaan on siirtynyt luonnollisesti myös nautakarjatalous. Nyt kun pellot ovat paljaina ja tukihakemukset jätetty, päästään nurmien viljelyssäkin tositoimiin.
Rehusadon määrä ja laatu ovat ratkaisevia tekijöitä sekä maidon- että naudanlihan tuotannossa. Suomen oikukkaat sääolot tietysti määräävät valtaosin, millaiseen tulokseen alkavan kesän nurmituotannossa päästään. Suotuisten säiden lisäksi nurmet tarvitsevat kuitenkin myös vahvaa viljelyä.
Joitakin vuosia sitten Kymenlaaksossa selvitettiin, miten nurmesta on mahdollista saada sekä laadultaan että määrältään paras mahdollinen rehuyksikkösato. 7 500 rehuyksikön sato on selvityksen mukaan mahdollista saavuttaa vain täystiheästä kasvustosta. Kämmenen kokoisetkin aukot nurmimatossa heikentävät satoa melkoisesti. Myös laatu huononi, kun rikkakasvit täyttivät tyhjät paikat.
Odotettu, mutta mielenkiintoinen tulos oli, että muuttuvat tuotantokustannukset olivat satomäärästä riippumatta suurin piirtein samat. 7 500 rehuyksikön hehtaarisato syntyi lopulta yhdeksän senttiä halvemmalla rehuyksikköä kohti kuin 5 000 rehuyksikön sato.
Selvityksen mukaan satsaus nurmiin kannattaa. Alkukesällä näkyy kuitenkin huolestuttavan paljon voikukkapeltoja, jotka ovat kauniita katsella, mutta tehokkaan nurmituotannon ehtoja ne eivät täytä. Keinoja rikkojen torjuntaan on olemassa sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Ketokukkien valtaamat nurmet ärsyttävät ainakin sitä viljelijää, joka haluaa pitää nurmensa puhtaina – rikan siemenet eivät tunne lohkorajoja.
Tässä Maatilan Pellervossa kerrotaan, ettei nurmisato välttämättä parane, vaikka rikkakasvit torjuttaisiin huolellisesti; timotei ja nurminata eivät pysty hyödyntämään rikoilta vapautunutta tilaa. Torjuntaa täytyy siis harkita huolellisesti. Rikkaisen nurmen maittavuuskin on yleensä hyvä, vaikka hierakat ja neilikit jäävät lehmiltä yleensä koskematta.
Hyvä nurmisato on edelleen nautatilan tuotannon perusta. Siihen kannattaa paneutua, mutta yhtä vaikeaa se on kuin muukin kasvinviljely. Hyvää nurmikesää!



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 5 /2011

  • Maidontuotanto: Aapis Maito sai tuotannon raiteilleen

    Tutkimus: Sosiaalisesti taidokas tuottaja osaa verkostoitua ja oppia

    Hyvä Sato: Viljat jäämässä vähemmistöön Hyvä Sato -kilpailussa

    Nurmiviljely: Rikkakasvit eivät aina ole haitaksi

    Lannoitus: Kaliumreservit käyttöön

    Öljykasvit: Kiialan syysrapsi lähti hyvään kasvuun

    Viljamarkkinat: Kesäkaudella viljamarkkinat heiluvat sään tahdissa
    Viljamarkkinat: Fazer Mylly joutui myös maksamaan hintaheilahteluista

    Lukijamatka: Alpit avautuvat

    Peltoviljely: Uusi tekniikka maatilan johtamisen avuksi

    Emolehmätuotanto: Johtoajatuksena helpot emot

    Sikatalous: Sikojen hyvinvointihanke kokosi lähes 1 500 tuottajaa

    Eläinterveys: Lehmän käytös kertoo elinympäristön kunnon

    Maatalousopinnot: Opiskelijoilta uusia tuulia tiloille

    Vuohituotanto: Kuttulasta kajahtaa

    Maidontuotanto: Kustannusarvio piti hyvin kutinsa

    Kasvinviljely: Fosforin käyttöön tehoa maasienellä

    Työhyvinvointi: Masto-hankkeesta tukea jaksamiseen

    Biokaasun tuotanto: Biokaasua myös säilörehusta

    Erikoistuotanto: Hirvelän talkkuna paahtuu puu-uunissa

    Terve Eläin: Ape on kaikille naudoille hyvä ruokintamenetelmä

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Terveenä työssä
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Silja Vuori ja Silvi Kaarakainen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.6. ja Kodin Pellervo 19.5.2011.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.