Hyöty irti nurmista
Teksti: Teemu Pakarinen
Suomen ankarat kasvuolot sopivat erityisesti nurmiviljelyyn. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vahvempi vaihtoehto nurmi on – ja samaan suuntaan on siirtynyt luonnollisesti myös nautakarjatalous. Nyt kun pellot ovat paljaina ja tukihakemukset jätetty, päästään nurmien viljelyssäkin tositoimiin.
Rehusadon määrä ja laatu ovat ratkaisevia tekijöitä sekä maidon- että naudanlihan tuotannossa. Suomen oikukkaat sääolot tietysti määräävät valtaosin, millaiseen tulokseen alkavan kesän nurmituotannossa päästään. Suotuisten säiden lisäksi nurmet tarvitsevat kuitenkin myös vahvaa viljelyä.
Joitakin vuosia sitten Kymenlaaksossa selvitettiin, miten nurmesta on mahdollista saada sekä laadultaan että määrältään paras mahdollinen rehuyksikkösato. 7 500 rehuyksikön sato on selvityksen mukaan mahdollista saavuttaa vain täystiheästä kasvustosta. Kämmenen kokoisetkin aukot nurmimatossa heikentävät satoa melkoisesti. Myös laatu huononi, kun rikkakasvit täyttivät tyhjät paikat.
Odotettu, mutta mielenkiintoinen tulos oli, että muuttuvat tuotantokustannukset olivat satomäärästä riippumatta suurin piirtein samat. 7 500 rehuyksikön hehtaarisato syntyi lopulta yhdeksän senttiä halvemmalla rehuyksikköä kohti kuin 5 000 rehuyksikön sato.
Selvityksen mukaan satsaus nurmiin kannattaa. Alkukesällä näkyy kuitenkin huolestuttavan paljon voikukkapeltoja, jotka ovat kauniita katsella, mutta tehokkaan nurmituotannon ehtoja ne eivät täytä. Keinoja rikkojen torjuntaan on olemassa sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Ketokukkien valtaamat nurmet ärsyttävät ainakin sitä viljelijää, joka haluaa pitää nurmensa puhtaina – rikan siemenet eivät tunne lohkorajoja.
Tässä Maatilan Pellervossa kerrotaan, ettei nurmisato välttämättä parane, vaikka rikkakasvit torjuttaisiin huolellisesti; timotei ja nurminata eivät pysty hyödyntämään rikoilta vapautunutta tilaa. Torjuntaa täytyy siis harkita huolellisesti. Rikkaisen nurmen maittavuuskin on yleensä hyvä, vaikka hierakat ja neilikit jäävät lehmiltä yleensä koskematta.
Hyvä nurmisato on edelleen nautatilan tuotannon perusta. Siihen kannattaa paneutua, mutta yhtä vaikeaa se on kuin muukin kasvinviljely. Hyvää nurmikesää!
KOKO SISÄLTÖ 5 /2011
- Maidontuotanto: Aapis Maito sai tuotannon raiteilleen
Tutkimus: Sosiaalisesti taidokas tuottaja osaa verkostoitua ja oppia
Hyvä Sato: Viljat jäämässä vähemmistöön Hyvä Sato -kilpailussa
Nurmiviljely: Rikkakasvit eivät aina ole haitaksi
Lannoitus: Kaliumreservit käyttöön
Öljykasvit: Kiialan syysrapsi lähti hyvään kasvuun
Viljamarkkinat: Kesäkaudella viljamarkkinat heiluvat sään tahdissa
Viljamarkkinat: Fazer Mylly joutui myös maksamaan hintaheilahteluista
Lukijamatka: Alpit avautuvat
Peltoviljely: Uusi tekniikka maatilan johtamisen avuksi
Emolehmätuotanto: Johtoajatuksena helpot emot
Sikatalous: Sikojen hyvinvointihanke kokosi lähes 1 500 tuottajaa
Eläinterveys: Lehmän käytös kertoo elinympäristön kunnon
Maatalousopinnot: Opiskelijoilta uusia tuulia tiloille
Vuohituotanto: Kuttulasta kajahtaa
Maidontuotanto: Kustannusarvio piti hyvin kutinsa
Kasvinviljely: Fosforin käyttöön tehoa maasienellä
Työhyvinvointi: Masto-hankkeesta tukea jaksamiseen
Biokaasun tuotanto: Biokaasua myös säilörehusta
Erikoistuotanto: Hirvelän talkkuna paahtuu puu-uunissa
Terve Eläin: Ape on kaikille naudoille hyvä ruokintamenetelmä
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Terveenä työssä
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Silja Vuori ja Silvi Kaarakainen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.6. ja Kodin Pellervo 19.5.2011.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.