Kaikki lohkot kylvettyinä

Viljelykisan lohkot päästiin kylvämään tänä vuonna hyvissä ajoin. Kaikki lohkot äestettiin ennen kylvöä. Ensimmäisenä lohkolleen hyökkäsi Öljypellavayhdistys. Heidän lohkonsa kylvettiin toukokuun 5. päivänä ja muut lohkot 9. toukokuuta.

Viimevuotinen voittaja Öljypellavayhdistys starttasi kylvöille ensimmäisenä. Siemenet haluttiin saada maahan heti, kun se vain oli mahdollista. Öljypellavan suorakylvöä ei tänä vuonna kokeiltu, vaan lohko päädyttiin äestämään. Sillä varmistettiin siemenille otolliset olosuhteet.
Mallasohraa viljelevistä joukkueista Raisio lähti liikkeelle kovemmin lannoitepanoksin. Typpeä käytetään niin paljon kuin tukiehdot sallivat eli sata kiloa. Fosforia käytetään 11 kiloa hehtaarille. Kaliumilla Raision tiimi haluaa varmistaa kasvuston pystyssä pysymisen.
Nylands Svenska Lantbrukssällskapin joukkue viljelee myös mallasohraa. Raision Chill-lajiketta vastassa on Fairytale, joka saa kylvön yhteydessä 89 kiloa typpeä, 6,5 kiloa fosforia ja 10 kiloa kaliumia. Ravinteita käytetään siis selvästi vähemmän kuin viljelykisan toisella mallasohralla.
Erilainen ravinteiden käyttö tuo heti eroa kustannuksiin. Mielenkiintoista on nähdä, saako Raision tiimi rahansa takaisin parempana satona vai suosiiko kasvukausi neuvojien säästäväisyyttä. Voitosta taistellakseen pitää kuitenkin ottaa pientä riskiä.
Myös kylvötiheydessä on eroa. NSL:n 450 kappaletta neliölle kuulostaa äkkiseltään harvalta, mutta joukkueen kapteeni Patrik Erlund vahvistaa, että se on ihan normaali määrä. ”Se riittää ihan hyvin, jos kyseessä ei ole mikään ongelmalohko. Kokeissa olemme joskus suurentaneet siemenmäärää. Jos se on vaikuttanut, niin ennemmin negatiivisesti ja esimerkiksi jyväkokoon”, Erlund sanoo.
Liukoinen typpi mitattiin Typpilaukulla kaikilta lohkoilta ennen kylvöä. Mittaustulosten perusteella mikään joukkue ei joutunut vähentämään typpilannoitustaan, sillä typpeä ei löytynyt yli 20 kiloa hehtaarilta.

Hernettä sekä luomuna
että tavanomaisesti

Keskenään samaan viljelykasviin ovat päätyneet myös ProAgrian luomutiimi ja Helsingin Yliopisto. Molemmat viljelevät Rocket –hernettä. Luomutiimin sato päätyy valkuaisrehuksi luomutilalle. Professoreilla on siemensopimus. Lähtötilanteessa erona on, että luomutiimi ei käytä lainkaan lannoitteita ja proffat antavat lohkolleen 150 kiloa rikkipitoista NPK-lannoitetta. Luomutiimi kylvää herneen tukikasviksi pienen määrän vehnää ja kauraa.
Rikkakasvien torjunta hoidetaan luomuviljelyssä rikkaäestyksellä. Ensimmäinen kerta oli tarkoitus tehdä jo ennen herneen pintaantuloa. Siitä kuitenkin myöhästyttiin ja niin sokkoäestyskerta jää tekemättä.
Lajikkeena Rocket on pienisiemeninen. Luomujoukkue laittoi viljan siemeniä yhteensä 40 kiloa lannoitevantaiden kautta ja 240 kiloa hernettä siemenvantaista. Kiloista laskettuna viljan osuudeksi tulee näin enemmän kuin suunnitellut 7,5 prosenttia. Olennaista tiimin mielestä on kuitenkin, että tukikasveja on sopiva määrä neliömetrillä. Siksi siementen kilomäärät ovat vain suuntaa-antavia.
Luomutiimin kapteeni Reijo Käki ei ole lainkaan huolissaan siitä, että peltoon ei laiteta minkäänlaista lannoitetta. Kun viljelykasvina on herne, se tuottaa itse oman typpensä. Se on vielä varmistettu ympätyllä siemenellä.
”Viljavuusluvut lohkolla on sen verran hyvät, että muuta ei tarvita. Herne on typpiomavarainen kasvi. Nyt nähdään, näkyykö kasvustoissa se, että Yliopisto käyttää starttityppeä ja onko se taloudellisesti järkevää. Odotan mielenkiinnolla millaisia eroja saadaan.”
Käen mukaan typensitojakasvilla muutenkin 40 kiloa typpeä on maksimi, muuten biologista typensidontaa ei tule hyödynnettyä.
Ymppäys tarkoittaa, että siemenen ympärille lisätään typpibakteeria, jolloin bakteeri on siemenen pinnalla valmiina. Typpibakteeria on kyllä maassa luonnostaankin. Ymppäämisestä on hyötyä etenkin, jos pH on alhainen.
”Jos maassa ei ole sopivaa typpibakteeria, ei tapahdu myöskään typensidontaa. Jos pH on tarpeeksi korkea, typpibakteeri säilyy pellossa kyllä. Kuvaamme viljelykisassa luomuviljelijän arkea olemalla ikään kuin luomuun siirtyvä tila. Luomuun siirtymiseen kuuluu aina peruskalkituksesta huolehtiminen ja typpibakteerin tuonti.”

Elosato kylvää vielä
syysrypsiä aluskasviksi

Toinen kisan luomujoukkueista, Elosato Oy, ryhtyi kasvinsuojelutoimiin jo reilu viikko kylvön jälkeen 18.5. Ensimmäinen rikkaäestys härkäpavulle tehtiin sokkoäestyksenä ennen papujen taimettumista. Rikkaäestys onnistui kapteeni Jukka Kivelän mukaan hyvin, koska maa oli sen verran kosteaa, että se mureni ja äes meni maahan. Liian märkää pelto ei kuitenkaan ollut. Suunnitelmissa on tehdä vielä kaksi muuta rikkaäestystä noin kymmenen päivän välein.
Elosadon tämän kesän kylvöurakka ei ole vielä valmis. Syysrypsin siemenet hankittu ja ne on tarkoitus kylvää härkäpavun aluskasviksi kolmannen rikkaäestyksen yhteydessä. Jos kapteeni Kivelän suunnitelmat ja aikataulu pitää, se tapahtuu kesäkuun 7. päivän paikkeilla. Lajikkeena on luomusyysrypsin ostajien toiveiden mukainen Largo. Kylvömäärä on noin 5–6 kg/ha. Jos kosteutta on tarpeeksi, niiden odotetaan lähtevän hyvin kasvuun.