Kolmen kovan viljelijän vinkit
Teksti: Jari Peltonen
8 000–9 000 rehuyksikön tuottaminen hehtaarilta ei vaadi ihmetemppuja, jos pelto on hyvässä kasvukunnossa, nurmi riittävän tiheää, eikä sen seassa pesi rikkaruohoja.
Kolmen huippunurmisatoja tuottavan isännän haastattelu ei paljasta suurien rehusatojen syyksi mitään mullistavaa tai ihmeellistä. Kaverit kertovat tuottavansa kaksi tai kolme niittosatoa kesässä entuudestaan hyviksi todetuilla menetelmillä.
Eräs erityispiirre toimintatavoissa kuitenkin löytyy: Tavallista paremmat nurmisadot onnistuvat näillä tiloilla vaikeissakin kasvuoloissa, koska kaikki nurmenviljelyn tuotantoketjuun kuuluvat osa-alueet on suunniteltu hyvin. Työt hoidetaan huolella ja ajallaan. Tuloksia seurataan ja parannuskohteita etsitään jatkuvasti.
Peltojen kasvukunto
kaiken perusta
Maidontuottajat Asko Kärkkäinen Kiuruvedeltä sekä Harri Laitinen ja Jussi Lappalainen Siilinjärveltä painottavat nurmenviljelyssä tärkeimpänä asiana peltojen peruskuntoa. Kuivatuksen pitää toimia hyvin. Myös pellon pinnan muotoiluun kiinnitetään paljon huomiota.
Kärkkäinen kertoo Kiuruveden pelloilla olevan myös kiviä. ”Ne pitää kerätä pelloilta pois viljelyä haittaamasta.” Kärkkäisen kivenkeruukone poimii enimmillään 50–60 kuutiota kiviä hehtaarilta vuodessa.
Ravinteiden pitää olla peltomaassa tasapainossa ja pH pidetään säännöllisillä kalkituksilla nurmenviljelyyn sopivana. Näitä asioita savolaisisännät seuraavat viljavuustutkimuksilla.
Peltojen sinkkipitoisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. ”Sinkillä on havaittu olevan vaikutusta lehmien tiineyteen”, Kärkkäinen toteaa. Eläinten riittävä seleenin ja natriumin saanti mainitaan myös. Kuparista on usein puutetta uudismailla.
Ympäristötuen lannoitusnormeja kaverit eivät valita. Niiden kanssa tullaan hyvin toimeen ja lannoitustaulukoiden enimmäismäärät riittävät hyvin suurenkin nurmisadon viljelyyn.
Typpi on nurmen tärkein ravinne. Naudan lietelannan tilat hyödyntävät siksi viljelyssä mahdollisimman tehokkaasti. Typpivajetta ja hivenravinnetarpeita täydennetään jonkin verran väkilannoituksella.
...
Lisää yksityiskohtaista tietoa mm. sadon suhteesta ruokintaan, tuotokseen, kiimaan jne. elokuun Maatilan Pellervossa.
KOKO SISÄLTÖ 8 /2010
- Tutkimus: Nykyajan ruokakriisissä syötäisiin pizzaa ja hernekeittoa
Lihantuotanto: Emotila kaipaa edunvalvojaa
Maatalousnäyttely: Okra puhkaisi 50 000 kävijän rajan
Lihantuotanto: Sika-ala etsi ja löysi kehityksen eväitä
Hyvä sato -kilpailu: Kasvinsuojelupanostuksissa mielenkiintoisia eroja
Öljykasvit: Syysöljykasveista uutta tehoa viljelyyn
Kolmen kasin sääntö varmistaa talvehtimisen
Syksyn typpilannoituksella taktikoidaan satopotentiaali
Jääntisiemenet, etanat ja peurat riesana
Kaksoiskylvöllä kannattavuutta
Viljelyvarmuudesta erilaisia kokemuksia
Nurmiviljely: Kolmen kovan viljelijän vinkit
Yhteistyö: Rehut tilojen yhteisestä tehtaasta
Viljakauppa: Heikot satonäkymät vahvistavat hintaa
Kananmunantuotanto: Kerroslattiakanalan tyytyväiset asukkaat
Koneurakointi: Urakointi kasvaa maatiloilla 10 prosentin vuosivauhtia
Sensorin kera tarkkaa jälkeä
Yrittäjät odottavat energiapuuratkaisuja
Tuotantopanokset: Tanskassa kaksi yhtiötä hallitsee tuotantopanoskauppaa
Tuotantorakentaminen: Yksi robotti, kaksi lypsypaikkaa
Työhyvinvointi: Työkuntoa syytä vaalia
Parsa: Parsasato on aina yllätys
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Siitossonni on valinta karjan tulevaisuuteen
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveenä työssä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Vesa Haapala ja Jari Peltonen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.9. ja Kodin Pellervo 19.8.2010.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.