8 000–9 000 rehuyksikön tuottaminen hehtaarilta ei vaadi ihmetemppuja, jos pelto on hyvässä kasvukunnossa, nurmi riittävän tiheää, eikä sen seassa pesi rikkaruohoja.

Kolmen huippunurmisatoja tuottavan isännän haastattelu ei paljasta suurien rehusatojen syyksi mitään mullistavaa tai ihmeellistä. Kaverit kertovat tuottavansa kaksi tai kolme niittosatoa kesässä entuudestaan hyviksi todetuilla menetelmillä.
Eräs erityispiirre toimintatavoissa kuitenkin löytyy: Tavallista paremmat nurmisadot onnistuvat näillä tiloilla vaikeissakin kasvuoloissa, koska kaikki nurmenviljelyn tuotantoketjuun kuuluvat osa-alueet on suunniteltu hyvin. Työt hoidetaan huolella ja ajallaan. Tuloksia seurataan ja parannuskohteita etsitään jatkuvasti.

Peltojen kasvukunto
kaiken perusta

Maidontuottajat Asko Kärkkäinen Kiuruvedeltä sekä Harri Laitinen ja Jussi Lappalainen Siilinjärveltä painottavat nurmenviljelyssä tärkeimpänä asiana peltojen peruskuntoa. Kuivatuksen pitää toimia hyvin. Myös pellon pinnan muotoiluun kiinnitetään paljon huomiota.
Kärkkäinen kertoo Kiuruveden pelloilla olevan myös kiviä. ”Ne pitää kerätä pelloilta pois viljelyä haittaamasta.” Kärkkäisen kivenkeruukone poimii enimmillään 50–60 kuutiota kiviä hehtaarilta vuodessa.
Ravinteiden pitää olla peltomaassa tasapainossa ja pH pidetään säännöllisillä kalkituksilla nurmenviljelyyn sopivana. Näitä asioita savolaisisännät seuraavat viljavuustutkimuksilla.
Peltojen sinkkipitoisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. ”Sinkillä on havaittu olevan vaikutusta lehmien tiineyteen”, Kärkkäinen toteaa. Eläinten riittävä seleenin ja natriumin saanti mainitaan myös. Kuparista on usein puutetta uudismailla.
Ympäristötuen lannoitusnormeja kaverit eivät valita. Niiden kanssa tullaan hyvin toimeen ja lannoitustaulukoiden enimmäismäärät riittävät hyvin suurenkin nurmisadon viljelyyn.
Typpi on nurmen tärkein ravinne. Naudan lietelannan tilat hyödyntävät siksi viljelyssä mahdollisimman tehokkaasti. Typpivajetta ja hivenravinnetarpeita täydennetään jonkin verran väkilannoituksella.

...

Lisää yksityiskohtaista tietoa mm. sadon suhteesta ruokintaan, tuotokseen, kiimaan jne. elokuun Maatilan Pellervossa.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 8 /2010

  • Tutkimus: Nykyajan ruokakriisissä syötäisiin pizzaa ja hernekeittoa

    Lihantuotanto: Emotila kaipaa edunvalvojaa

    Maatalousnäyttely: Okra puhkaisi 50 000 kävijän rajan

    Lihantuotanto: Sika-ala etsi ja löysi kehityksen eväitä

    Hyvä sato -kilpailu: Kasvinsuojelupanostuksissa mielenkiintoisia eroja

    Öljykasvit: Syysöljykasveista uutta tehoa viljelyyn
    Kolmen kasin sääntö varmistaa talvehtimisen
    Syksyn typpilannoituksella taktikoidaan satopotentiaali
    Jääntisiemenet, etanat ja peurat riesana
    Kaksoiskylvöllä kannattavuutta
    Viljelyvarmuudesta erilaisia kokemuksia

    Nurmiviljely: Kolmen kovan viljelijän vinkit

    Yhteistyö: Rehut tilojen yhteisestä tehtaasta

    Viljakauppa: Heikot satonäkymät vahvistavat hintaa

    Kananmunantuotanto: Kerroslattiakanalan tyytyväiset asukkaat

    Koneurakointi: Urakointi kasvaa maatiloilla 10 prosentin vuosivauhtia
    Sensorin kera tarkkaa jälkeä
    Yrittäjät odottavat energiapuuratkaisuja

    Tuotantopanokset: Tanskassa kaksi yhtiötä hallitsee tuotantopanoskauppaa

    Tuotantorakentaminen: Yksi robotti, kaksi lypsypaikkaa

    Työhyvinvointi: Työkuntoa syytä vaalia

    Parsa: Parsasato on aina yllätys

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Siitossonni on valinta karjan tulevaisuuteen

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveenä työssä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Vesa Haapala ja Jari Peltonen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.9. ja Kodin Pellervo 19.8.2010.



  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.