Kevätöljykasvien syyskylvöstä voisi löytyä uusi viljelytekninen mahdollisuus Suomeen. Kokemuksesta tiedetään, että suurin osa syksyllä peltoon joutuneesta siemenestä itää vasta keväällä.

Puintitappioissa maanpinnalle jäävistä kevätöljykasvien siemenistä taimettuu kokemusten mukaan alle 20 prosenttia syksyn aikana. Loput taimettumatta jääneistä siemenistä itävät vasta seuraavina vuosina riippuen siitä, miten syvälle ne maahan muokataan.

Ilmiöön törmäsi viime keväänä myös Martti Tytykoski Loimaalta. Toukokuun alussa hän kierteli sänkimaita ruiskuttaen niitä glyfosaattilla. Viime vuonna Eos-rypsillä ollut sänkipelto vaikutti kuitenkin niin puhtaalta juolavehnästä ja syysrikoista, ettei isäntä onneksi ruiskuttanut kuin hieman lohkon reunaa.

Toukokuun puolivälissä Tytykoski levitti sängelle kananlantaa. Suunnitelmissa oli kylvää lohkolle kevätvehnää. Viimeisen lantakuorman aikana tullut rankka sadekuuro kuitenkin siirsi lannan multaamista ja kylvötöitä eteenpäin. Tässä vaiheessa traktorin hyttiin näkyi jo sängen seasta uutta rypsikasvustoa. ”Se oli itänyt tasaisesti puimurin pöydältä pudonneista siemenistä.”

 

Peltoon syntyi rypsikasvusto

 

Saviseudulla kevätsateiden edelleen jatkuessa päätti isäntä jättää rypsin kasvamaan. Ajankohta tuntui muutenkin liian myöhäiseltä Picolo-vehnän kylvölle. Tytykosken kokeilunhalua kannusti myös muutama vastaavanlainen myönteinen kokemus vuosien takaa. ”Laskin, että 1 300 kilon rypsisato voittaisi tässä tapauksessa kannattavuudessa kuuden tonnin vehnän.”

Rypsikasvusto oli Tytykosken mielestä kuitenkin paikoitellen liian tiheä. Hän pohti aluksi keinoja harventaa sitä. Sopivaa haraa tai muokkaria ei kuitenkaan lähialueelta löytynyt.

”Glyfosaatin levittäminen kasvuston päälle letkujen kautta olisi voinut olla yksi kasvuston harvennuskeino, mutta koin sen silloin turhan vaivalloiseksi”, Tytykoski puntaroi.

Aikaisin keväällä glyfosaattia saanut pellonreuna oli aluksi melko tyhjä. Mutta siihenkin iti kevään mittaan rypsiä sen verran, että kukinnan jälkeen paikkaa ei juuri muusta pellosta huomannut. Tämä todisti, että rypsit itivät vasta keväällä kasvukauden alettua.

Rehevä kasvusto sai kananlannan lisäksi toukokuussa ammoniumsulfaattia 150 kiloa hehtaarille. Kukinnan alussa Tytykoski levitti rypsille vielä saman verran kalsiumammoniumnitraattia. Typpeä Eos-rypsi sai lakoriskin vuoksi alle sata kiloa hehtaarille.

Kuoriaiset Tytykoski torjui rypsistä kaksi kertaa ja pahkahomeen täyden kukinnan aikaan Juventuksella. Juventus valittiin pahkahomeen torjuntaan, koska se samalla lyhentää rypsin vartta.

Kasvusto on lähes kuukauden edellä kesäkuun alussa kylvettyjä muita rypsimaita. Tytykoski uskoo puivansa jääntisiemenestä syntyneen rypsipellon jo elokuun puolivälissä. Satoa hän odottaa pellosta parin tonnin verran hehtaarilta. ”Möhöjuuririskin vuoksi lohkolla täytyy kuitenkin pitää nyt reilu tauko öljykasvien viljelystä.” – JP