Hyötyä koko ketjulle

Suomalaisilla maatiloilla on perinteisesti harjoitettu maatalouden lisäksi monenlaista yritystoimintaa. Kolmannes tiloista hankkii edelleen lisätuloja muun yritystoiminnan avulla. Monialaisten tilojen osuus kaikista maatiloista on kuitenkin hivenen vähentynyt viime vuosina. Kehitystä selittää varmaankin maatalouden rakennemuutos; vähiten muuta yritystoimintaa on kotieläintiloilla ja eniten viljatiloilla.
Erilaista urakointipalvelua tarjoaa lähes 9 000 tilaa. Iso osa yrittäjistä toimii metsäurakoinnissa ja on saanut viime aikoina lisätöitä energiapuun hakkuista. Maatalousurakoinnissa yrittäjän pontimena on usein se, että kalustolle saadaan lisää työtunteja ja samalla euroja konelainojen lyhennyksiin. Näin myös urakoitsijan omille pelloille saadaan entistä paremmat ja tehokkaammat koneet.
Hyviä perusteita töiden ulkoistamiseen löytyy myös niiltä tiloilta, jotka urakointipalveluja ostavat. Nämäkin saavat peltolohkoilleen hyvät koneet ja useimmiten myös ammattitaidolla tehdyn työn. Parhaassa tapauksessa lisäetuna on vielä se, että viljelijän itsensä ei tarvitse työhuippujen aikaan venyttää päiväänsä pikkutunneille tai vieläkin pidemmäksi.
Esimerkiksi rehuntuotannosta ja lannankäsittelystä löytyy runsaasti työvaiheita, joiden ulkoistaminen on monesta syystä perusteltua. Ykkössyy on varmasti raha, koska nurmi- ja lannanlevityskoneet ovat tunnetusti hinnakkaita. Yhtä tärkeää on yrittäjän oman työmäärän laskeminen ja suuntaaminen oikeisiin asioihin.
Tässä Maatilan Pellervossa kerrotaan pohjoissuomalaisesta maitotilasta, jolla urakoinnista on kehittynyt tärkeä osa tilan toimintaa – ja taloutta. Tällä tilalla karjanhoito ja ulkopuoliset työt tukevat selkeästi toisiaan ja työllistävät yrittäjäpariskunnan lisäksi jälkikasvuakin.
Maatalousurakoinnissa markkinatalous taitaa parhaimmillaan toimia niin kuin sen pitääkin: Kaikki hyötyvät!