Tilavilja-auton idea on siinä, että viljaa ei turhaan kuljeteta ensin maatilalta kaupan vastaanottopisteeseen ja sieltä toiselle maatilalle. Järkevämpää on toimittaa jyvät viljelijältä suoraan loppukäyttäjälle.

Tilaviljapalvelua alettiin kehittää, koska asiakkailta tuli pyyntöjä aloittaa tämänkaltainen toiminta”, kertoo Kimmo Virtanen Agrimarketista.
Asiakkaiden toiveisiin vastattiin, ja Suomen Rehun väreissä kulkeva Tilavilja-auto otettiin käyttöön toukokuun alussa. Sen hankki marttilalainen Kuljetusliike Jouni Ruuni Oy.
Suorat ajot tilalta toiselle onnistuvat Tilavilja-auton varustelun ansioista. Autossa on vakaushyväksytty kruunattu vaakalaitteisto ja viljan pika-analyysilaite. Sillä saa tiedot viljan kosteudesta ja valkuaispitoisuudesta, jotka ovat rehuviljan ostajaa eniten kiinnostavat tiedot. Pika-analyysin tarkkuus on maksimissaan plus-miinus yksi prosenttiyksikkö.
”Käytännössä tarkkuus on ollut parempi, noin puoli prosenttiyksikköä”, Jouni Ruuni kertoo. Viljasta otetaan myös virallinen näyte, joka tutkitaan Hankkija-Maatalouden rehu- ja viljalaboratoriossa Turussa.
Viljaerän hinnoittelu tapahtuu virallisen näytteen ja auton vaakalukeman perusteella. Viljan myyjä saa Tilaviljaksi menevästä viljasta saman hinnan kuin muulloinkin rehuviljaa myydessään.
Tilaviljan ostaja maksaa viljan perushinnan laatukorjauksineen sekä rahtimaksun, viisi euroa tonnilta, sadan euron käyntimaksun ja puhalluslisän, jos vilja puhalletaan siiloon. Puhalluslisä on 3,50 euroa tonnilta. Viljan kippaamisesta ei lisähintaa peritä.
Sekä laskutuksen että tilityksen tekee Hankkija-Maatalous Oy. Kuljetusten järjestämisestä sekä lastaus- ja purkuaikojen tiedottamisesta tekstiviestillä huolehtii Movere.

Vehnää broileritiloille

Kun ostaja tekee Agrimarketille tilauksen Tilaviljasta, Hankkija-Maatalouden viljaosasto etsii viljaerän, joka vastaa laadultaan parhaiten ostajan tarvetta. Ihanteena olisivat mahdollisimman lyhyet kuljetusmatkat, mutta aina siihen ei päästä.
Tällä hetkellä tyypillisin kuljetusmatka on Jouni Ruunin arvion mukaan noin 40–50 kilometriä. ”Normaalisti tilausaika on 7–10 päivää, mutta varsinkaan näin alkuvaiheessa ei aina ehdi odotella ihanteellisinta kohdetta”, Suomen Rehun Ari Räikkä kertoo.
Kesäkuun lopulla Tilavilja-ajoja oli karttunut vasta melko vähän, koska varsinainen viljanmyyntikausi oli jo ohi siinä vaiheessa, kun auto tuli käyttöön. Ruunilla on ollut 2–3 tilaviljakeikkaa viikossa. Muina aikoina autolla ajetaan rehua.
”Tilavilja-ajot ovat koko ajan lisääntymään päin. Edustajat ovat aktiivisia markkinoijia. Nyt on meneillään sisäänajovaihe. Varsinainen käyttökausi alkaa syksyllä puintien käynnistyttyä”, Ruuni arvioi.
Tilavilja-autolla odotetaan olevan kysyntää eniten siellä, missä rehuvehnän käyttö on suurinta. ”Broileri- ja kalkkunatiheillä alueilla rehuvehnää ei tuoteta riittävästi, joten viljavirrat käyvät niitä kohti”, Ruuni kertoo.
Länsi-Suomessa on sekä HK:n että Saarioisten broileritiloja. Niiden tuottajat edustavat 70 prosenttia Suomen broilerituotannosta. Isojen lintufarmien lisäksi Länsi-Suomessa on suuria sikaloita, joten Tilavilja-auton toiminta-alueeksi sopii hyvin Varsinais-Suomi, Satakunnan eteläosa ja osa Pirkanmaata.
Tilaviljapalvelua käyttämällä kotieläintilat pystyvät keskittymään omaan tuotantoonsa sekä ulkoistamaan rehuviljan kasvatuksen ja hankinnan. Toinen syy viljan ostoon on se, että kaikilla kotieläintiloilla ei ole niin suuria siilostoja, että koko vuoden rehuviljat mahtuisivat sinne kerralla.
”Isossa broileriyksikössä rehuvehnää kuluu jopa miljoona kiloa vuodessa. Ei olisi järkevää rakentaa niin suurta varastokapasiteettia”, Kimmo Virtanen sanoo.

Tehokasta ja tarkkaa

Tilaviljakonsepti kilpailee lähinnä tilojen välisen viljakaupan kanssa. Tilaviljalla on kirimistä, koska tilojen välisessä kaupassa liikkuu noin 11 prosenttia vuotuisesta viljasadosta, noin 477 miljoonaa kiloa. Valtaosa tästä on ohraa.
Tilaviljakonsepti ratkaisee muutamia tilojen välisen viljakaupan kipupisteitä kuten määrän, hinnan ja laadun määrityksen ongelmat. Kun viljan hinta oli alle satasen tonnilta, määrän arvioinnin tarkkuusvaatimus ei ehkä ollut niin suuri. Paremman hinnan kaudella ja muutenkin kaikkinaisen täsmällisyyden lisääntyessä viljan kuutiokauppa ei enää riitä tarkkuudeksi. Tilojen välisessä kaupassa viljan laadun analysointi ja laadun vaikutus hintaan on yleensä myös jäänyt tekemättä.
Ongelmia on ollut myös rehuviljan saatavuudessa. Jos tila sijaitsee alueella, jossa on paljon rehuviljan tarvitsijoita, viljan hankkiminen on voinut olla työlästä. Pienistä eristä sopiminen ja niiden vastaanotto on myös sitonut yrittäjän aikaa. Kun Tilavilja-auto tuo yhden puhelinsoiton jälkeen sovittuna aikana 20–40 tonnia halutunlaatuista tavaraa, viljan hankinta on nopeaa ja tehokasta.
Toinen Tilaviljakonseptin kilpakumppani on rehukauppa. Tilaviljan tilaus ja vastaanotto on asiakkaalle yhtä helppoa kuin irtorehun tilaus. Tilaviljan ostajan käytössä ovat myös samat rahoitusmahdollisuudet kuin Agrimarketilta rehua tilatessa.
Suomen Rehu uskoo Tilaviljakonseptiin. Toistaiseksi Tilavilja-auton palveluja saa vain Länsi-Suomessa, mutta yritys haistelee ilmaa, olisiko palvelulle kysyntää myös muualla Suomessa. ”Konseptista on kerrottu valtakunnallisesti. Jos kysyntää on, Tilavilja-autojen määrää voidaan lisätä”, Kimmo Virtanen kertoo. Hän uskoo, että tarve tämänkaltaiselle palvelulle kasvaa, koska suurten kotieläinyksiköiden laajennuksia on sekä suunnitteilla että tekeillä.

 

KOMMENTTI Kilpailuun itseään ja rahtimylläreitä vastaan? Hankkija-Maatalous Oy on suuri tekijä suomalaisessa viljakaupassa. Siksi sen tekemisiä seuraavat muutkin toimijat tarkalla katseella. Hankkija-Maatalouden/Suomen Rehun Tilaviljakonsepti on oikein järkevä. Miksi pitäisi kuljettaa viljaa edestakaisin, purkaa ja lastata ylimääräisen kerran lähinnä sen takia, että viljan paino saataisi selville. Valtaosa mylly- tai rehuteollisuuden käyttämästä viljasta kulkee ilmeisesti jo nyt suoraan tuottajalta jalostajalle. Hyvä, että tämä lisääntyy myös rehuviljakaupassa. Mikä voisi olla Tilaviljakonseptille seuraava kehitysaskel? Nyt Tilavilja-autolla toimitetaan vilja ja parin päivän viiveellä rehuresepti asiakkaan niin halutessa. Seuraava askel voisi olla rehureseptin nopeampi valmistuminen ja Tilavilja-auton varustaminen myllyllä ja rehusekoituslaitteistolla. Silloin se olisi vastaava laite, jolla esimerkiksi Hauhon Myllärit tekee rehun rahtisekoitusta karjatiloilla. Silloin Hankkija Maatalous kilpailisi rahtimylläreitä vastaan, mutta samalla se kilpailisi myös omia rehutehtaitaan vastaan. Vaikka liikenteessä olisi muutama rehusekoitusauto, Hankkija Maatalous ei paljoa sahaisi omaa oksaansa. Tällä hetkellä kolmannes Hankkija-Maatalouden ostamasta viljasta menee rehuntuotantoon sen omissa rehutehtaissa. Hajautetut ratkaisut ovat tätä päivää ihan samoin kuin ylenpalttinen keskittäminenkin. Rahtisekoittajana Hankkija-Maatalous käyttäisi itse hankkimiaan raaka-aineita, jolloin häviäjä olisi lähinnä tehdaskiinteistö ja siellä työskentelevät ihmiset. – HA-L