Hyvä Sato -viljelykisan kasvinsuojelukäsittelyt olivat tänä kesänä monipuolisia. Perinteisiä kasvinsuojeluaineita käytti neljä joukkuetta. Hieman yllättäen Bernerin kasvinsuojeluosasto turvautui luomujoukkueiden tapaan mekaanisiin keinoihin.

Kuvat ja kuvatekstit ovat Markku Nummen Hyvä Sato -pellonpiennarpäivästä 1.8. Viikissä. Bernerin joukkue kitki saunakukkaa kuminapalstaltaan. Eka vuonna kumina oli herneen aluskasvina eikä ehtinyt varttua riittävästi syksyn ruiskutuksia varten. Seuraavaksi Lasse Matikaisen mukaan palstalle kylvetään syysruis.

"Yllättävän hyvältä näyttää", kommentoi Krister Hildén Nylands Svenska Landbrukssällskapin mallasohrapalstaa.

Ari Klemolan (selin) mukaan Öljypellava-yhdistys testaa Hyvä Sato -kilpailunssa mm. sitä, mitä pellava tykkää viljelystä samalla paikalla perättäisinä vuosina.

Öljypellavayhdistys toi pellolle pöydällisen pellavavalmisteita.

Juha Helenius (vas.) totesi Helsingin yliopiston professorijoukkueen herne-palstasta, että ruiskutusten jälkeen ajouran kohta ei toipunut pystyyn. Hernekääriäisiä varten palstalla on feromoniansa. Oikealla Viikin tutkimus- ja koetilan johtaja Miika Kahelin.

Jaakko Laurinen paljasti Raision Chill-mallasohrahalmeessa, että syysrapsi kiinnostaa seuraavaksi kasviksi, joskin öljykasvien edellinen viljelykerta alueella on viljelykierron takia turhan lähellä.

ProAgria luomutiimin hernesato menee Juvan Luomulle rehuksi. Menossa on luomuun siirtymävaihe SV2. Reijo Käki kertoi, että palstan seuraavaksi kasviksi kiinnostaisi syysvehnä.

Kuumalle arka Kontu-lajike panee Jukka Kivelän helpottamaan Elosadon härkäpapusadon tavoitetta: "Pitää olla tyytyväinen, jos tuhannen kiloa tulee."

Pulut mellastavat Hyvä Sato -kilpailun hernepalstoilla Viikissä. Hernekasvusto kantaa linnun painon.

Mallasohran viljelijät Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) ja Raisio torjuivat rikkakasvit fenoksihapoilla, toinen Triolla ja toinen Ariane S:llä. Myös tautitorjunnan tarpeesta joukkueet olivat liikuttavan yksimielisiä. Käytössä olivat Acanto ja Stereo maltillisilla annoksilla. Vain NSL torjui myös tuhohyönteisiä lisäämällä seokseen Fastacia. Laontorjuntaa ei ohralleen tehnyt kumpikaan joukkue.
Yliopiston professorit torjuivat rikkakasvit herneeltään kesäkuun alussa Basagran MCPA:lla. Samaan aikaan lohkolle viritettiin feromoniansa hernekääriäisiä varten. Heinäkuun alussa peltoon päädyttiin ruiskuttamaan Mavrik.
Vähiten kemiallista kasvinsuojelua käytti Öljypellavayhdistys. Se ruiskutti lohkolleen vain Ally 50 ST:tä rikkakasveja varten. Viimevuotisella voittajalla näyttää panosten käyttö olevan jälleen maltillista. Jos sato vain riittää, sijoitus voi jälleen olla korkealla.

Rikkaäes on
luomutilan
kasvinsuojelu-
ruisku

Seitsemästä joukkueesta kolme hoiti tänä vuonna kasvinsuojelutoimet luonnonmukaisin menetelmin. Pro Agria Luomu rikkaäesti peltonsa kaksi kertaa ja Elosadon joukkue kolme kertaa. Molemmat joukkueet kylvivät viimeisellä kerralla aluskasveja. Pro Agria pisti peltoon 15 kiloa nurmisiementä. Niistä syntyvä nurmi on osa kasvinsuojelua, koska niiden on tarkoitus estää juolavehnän kasvua harvemmaksi jääneillä paikoilla. Herneen maahan tuoma typpi jäisi muuten kaikki juolavehnän käyttöön.
”Todennäköisesti aluskasvi muokataan syksyllä peltoon. 15 kiloa tuskin riittää kunnolliseen nurmikasvustoon. Mutta jos riittää, voi olla että se jätetään ensi vuodeksi. Niitetään vaan syksyllä”, kapteeni Reijo Käki suunnittelee.
Jo viime vuonna luomutiimi kylvi vehnänsä aluskasviksi samaa nurmiseosta. Kuivissa oloissa se ei kuitenkaan päässyt kasvamaan. Käen mukaan moni luomutila aloittaa viljelyn nurmilla, mutta nurmen aloittamista voi myös siirtää, jos rikkakasvit eivät ole lohkoilla iso ongelma. Elosadon aluskasvina on syysrypsi. Sen toivotaan talvehtivan ja muodostavan ensi vuoden kilpailukasvuston.
Puolivahingossa luomutrendin pyörteisiin mukaan joutuneen Bernerin tiimin kapteeni Lasse Matikainen harmitteli sitä, että saunakukkia ei päästy enää viime syksynä torjumaan suunnitelmien mukaan. Kumina oli kylvetty herneen aluskasviksi, eikä se ehtinyt viime kesän kuumuudessa kehittyä riittävän isoksi syksyllä tehtävää rikkakasvien torjuntaa varten.
”Uskokaa tai älkää, mutta Berner ei käytä viljelyssään tänä vuonna lainkaan kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Kuminakoitakaan ei ollut lohkolla lainkaan, vaikka kuinka etsimme”, Matikainen kertoo.
Syksyllä torjumatta jääneitä saunakukkia ei ollut keväällä enää mahdollista torjua. Bernerin kapteeni toivoikin ymmärrystä muilta joukkueilta sille, että hän kitki saunakukat lohkolta käsin. Luonto ei antanut periksi esitellä lohkoa, jolla olisi ollut niin paljon rikkakasveja. Jonkun verran niitä silti jäi, ja kapteeni viimeisteli kitkentäänsä vielä toisen kerran myöhemmin kesällä. Kustannuksia tästä tulee kertymään runsaasti, mikä ei ole Bernerille talouskisassa eduksi. Toisaalta kuminan viljelyssä päästiin muuten tänä vuonna pienin panoksin.
Samaan aikaan, kun Matikainen oli pellolla kitkemässä, siellä oli myös Elosadon joukkueen kapteeni Jukka Kivelä. Hän rikkaäesti härkäpapupeltoaan toukokuun lopussa jo toista kertaa. Joukkueiden yhteistapaamisessa Matikainen innostui kehumaan rikkaäkeen työn jälkeä ja näki laitteelle käyttöä myös tavanomaisesti viljelevillä tiloilla.
”Onko kemiallinen torjunta lopulta tarpeellista ollenkaan”, kommentoivat luomujoukkueiden kapteenit pitkän linjan kasvinsuojelumiehen ihastusta.
Matikainen ei kuitenkaan tunnustanut uskovansa, että rikkaäkeet kaataisivat Bernerin bisneksen. Lähinnä hän ajatteli niillä olevan käyttöä esimerkiksi kuorettuneiden hiesumaiden rikkomisessa keväällä.