Kalliit koneet tehokäyttöön
Teksti: Helena Anttila-Lindeman
Maatalousyrittäjien ajankäyttö on sirpaloitunut yhä useampaan suuntaan. Tiken mukaan jo noin kolmannes Suomen maatiloista on monialaisia. Se tarkoittaa, että niillä on perinteisen maataloustuotannon lisäksi jotakin muuta yritystoimintaa.
Useimmiten se on koneurakointia. Sitä harjoittaa maataloustuotannon rinnalla lähes 9 000 maatilaa.
Koneurakointi tuo maatilalle kaivattuja lisäeuroja. Parhaassa tapauksessa se jopa mahdollistaa ympärivuotisen maatalousyrittäjyyden.
Urakointi vie kuitenkin aikaa oman tilan hoitamiselta. Ajan jakaminen urakointikohteiden ja oman tilan töiden välillä vaatii venymistä ja kykyä tehdä kompromisseja. Pahimmassa tapauksessa oman tilan työt kärsivät, jolloin menetetään osa urakoinnin tuomasta hyödystä.
Lumenaurauksen tyyppinen viljelysesongin ulkopuolella tehtävä työ vaikuttaisi vähiten oman tilan töihin.
Koneurakoinnin eduksi lasketaan yleensä myös se, että maatilan koneille saadaan urakoinnilla enemmän käyttöä. Kääntöpuoli asiassa on, että silloin koneet myös kypsyvät nopeammin vaihtokuntoon.
Urakointitaksan tuleekin olla järkevällä tasolla, koska tienaaminen on urakoinnissa tavoitteena, ei koneiden kuluttaminen.
Urakointia tekevä maatalousyrittäjä voi halutessaan hankkia omalle tilalleen hieman ylisuuret koneet tai vaihtaa kalustoa useammin. Uusimman tekniikan hankkiminen onnistuu pienemmälläkin tilalla, jos urakoinnin kautta investoinnille saadaan enemmän maksajia.
Pääseekö yrittäjä kalliimmilla koneilla maailmalla kiertäessään parempaan taloudelliseen lopputulokseen, kuin ajamalla pelkästään omalla tilallaan hieman vaatimattomammalla kalustolla? Sen pitää tietysti olla tavoitteena, jotta ylimääräisen rahan ja työn panostamisessa olisi järkeä.
Paljon riippuu myös yrittäjän omista mieltymyksistä. Joku haluaa perehtyä uusimpaan tekniikkaan ja hakea ansiomahdollisuuksia tilan ulkopuolelta. Toinen on tyytyväisempi ajaessaan vain omalla tilallaan pykälää vaatimattomammilla koneilla. Valinta riippuu yrittäjästä itsestään. Se on yrittämisen vapautta.
Artikkeli jatkuu painetun lehden puolella...
SISÄLLYS 6-7 /2012
-
Pääkirjoitus
MAATILAYRITYS: Monitoimitilalla koneurakointia, luomuviljaa, ratsastusta...
TUTKIMUS: Riittävä uni ruokkii työtehoa
HYVÄ SATO: Kasvustot enteilevät runsaita satoja
KASVINVILJELY: Hybridiruis kylvetään pienellä siemenmäärällä
Hyviä kokemuksia 70–80 kilosta hehtaarille
Ruis kestää Saksassa pakkasta ja kuivuutta
Syysrapsi-lajikkeiden valikoima kasvaa
Puolikääpiö pärjää suuremmilleen
LANNOITUS: Lannoitteet maksavat tuplasti vehnän hinnan
Täsmälannoitukseen uusia työkaluja
Taitava typen käyttö voi palkita lisäsatona
Rikki on typen aisapari
Laitumen merkitys ruokinnassa vähenee
Kalliit koneet tehokäyttöön
Lietettä liukkaasti
Ammattimaista otetta yrittämiseen
Palveluja lähiseudun yrittäjille
YRITYS: Menestys alkoi makaroneista
NÄYTTELY: Okra tuotti ennätyksiä
KONEET JA TEKNIIKKA: Multiva-päivä kiinnosti
Hardi-ruiskuissa on valinnanvaraa
HEVOSTALOUS: Matkailussa tilaa uusille ammattilaisille
Kuntosavotta hoitaa sielua ja ruumista
METSÄ: Harvennushakkuissa riittää töitä
PUUYRITYS: Terä tarinoi kenttäsahurille
MAASEUTUYRITYS: Ruoka ja terva vetävät Lentiiraan
TOISTUVAT
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran Paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Helena Anttila-Lindeman, Antti Saraja ja Silja Vuori.
- Seuraava Maatilan Pellervo ja Eläin-liite ilmestyvät 6.9. ja Kodin Pellervo 16.8.2012.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.