Säviän vesiosuuskunta laittaa myös jätevesiasiat kuntoon

Vesiosuuskunnat ovat olleet maaseudulla jo pitkään suosittu tapa saada luotettavasti talousvettä, kun kunnallinen vesijohto on liian kaukana. Pohjois-Savossa Pielaveden Säviän vesiosuuskunta hoitaa samalla rysäyksellä myös jätevesipuolen kuntoon.

Yhdysvesijohdon rakentaminen Pielaveden Säviän ja Keiteleen välille etenee useammassa vaiheessa. Hankkeen toteuttaminen käynnistyi Säviän vesiosuuskunnan perustamisella vuonna 2006. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Kalervo Saastamoisen yllätykseksi perustamistilaisuuteen ilmestyi lähes sata henkeä.
”Moni paikkakuntalainen taisteli siihen aikaan vesipulan kanssa. Vesijohtoa kannatettiin, mutta maaseudulla on monilla sellainen käsitys, että veden on oltava ilmaista ja etenkin viemäripuolella oli vastustusta.”

Avustuksia kanavoidaan

Kalervo Saastamoinen pitää paikkakuntalaisia onnenpekkoina, sillä Pielaveden kunnanhallitus valitsi aikoinaan haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yhdeksi kärkihankkeistaan. Kunta lupautui rahoittamaan Keitele-Säviän vesihuoltohanketta ja hankkii tarvikkeet sekä sopii linjan rakentamisesta ympäristökeskuksen ja maanomistajien kanssa. Kunnanvaltuusto hyväksyi toiminta-alueen, jolla sijaitsevat kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesiosuuskuntaan.
Silloinen Pohjois-Savon ympäristökeskus urakoi puolestaan yhdysvesijohtohankkeen valtion vesihuoltotyönä ja nykyinen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) myönsi tänä vuonna rahoitusta hankkeen kakkosvaiheen toteuttamiseen.
”Ainoa vaihtoehto oli toimia osuuskuntana, sen kautta saatiin kanavoitua avustuksia, jotka mahdollistivat tämän valtavan ison toimenpiteen toteuttamisen.”
Saastamoinen arvioi, että yhteensä jopa parisensataa taloutta tulee hyötymään yhdysvesijohdosta, kun hankkeen kolmas vaihe käynnistyy lähivuosina. Hänen mukaansa yhdysvesijohdolla tulee olemaan suuri merkitys Nilakan puhtauteen. Viemäriliittymän saajista valtaosa on ympärivuotisessa käytössä olevaa ranta-asutusta. Nilakka ulottuu Pielaveden, Tervon ja Keiteleen kuntien alueille.
”Keitele on mukana hankkeessa, ja yksi kuningasajatus tässä on se, että vettä syötetään sekä Pielaveden että Keiteleen pohjavesialueilta. Jos toisessa kunnassa tapahtuu ’nokialaiset’ tai tulee muita ongelmia vedensaannin kanssa, niin toisen kunnan vedensyöttö turvaa vedensaannin. Tämä on verkostoitumista sanan varsinaisessa merkityksessä”, Saastamoinen toteaa.

Vesihuoltoa maatilalle

Ykkösvaiheen päätyttyä 40 kiinteistölle on nyt turvattu hyvälaatuisen talousveden saanti ja vaivaton jätevesien käsittely. Yksi tyytyväisistä Säviän vesiosuuskunnan osakkaista on Laukkasen maitotilan perhekunta, johon kuuluu vanhan emännän ja isännän lisäksi nuoren isännän nelihenkinen perhe.
Aiemmin 44-päisen lypsykarjan jätevedet puhdistuivat imeytyskentän avulla ja asuintalon viemäriputki johti sakokaivoon. Vuodenvaihteessa saatu liittymä oli etenkin puhtaan veden saannin kannalta enemmän kuin tervetullut ratkaisu.
”Meidän omassa porakaivovedessä on liikaa mangaania. Onneksi niin vähäisiä määriä ettei se ollut terveydelle haitallista, mutta esimerkiksi vessanpönttöön ja kattiloihin piintyi likaa. Navetassa maidonkokoojan sai vain tietyillä pesuaineilla puhtaaksi”, Mallu Laukkanen kertoo.
Heikki Laukkanen on tyytyväinen jouhevasti edenneeseen hankkeeseen eikä runkoputkien vetäminen oman tilan maiden läpi tuonut ongelmia. Yhteistoiminnalle olikin jo ennestään hyvä pohja, sillä Säviän Mäntylän kylässä on pidetty esimerkiksi yhteisiä maatalouskoneita.
”Kustannuksia tietysti kertyy, tuleehan sille hintaa, kun puolessa vuodessa on vettä kulunut tuhat kuutiota. Ja aina on hyvä muistaa, että ilmaista on vain pohjatuuli”, Heikki-isäntä tuumaa.
Myös korkeat liittymismaksut arveluttivat aluksi Laukkasia, samoin kuin monia muitakin vesiosuuskunnan toimintapiiriin kuuluvia. Puhtaan veden osalta liittymismaksu oli 3 000 euroa ja samainen summa vaadittiin jätevesiverkostoon liittymisestä. Tosin ilman kunnan ja valtion avustuksia maksu olisi helposti tuplaantunut.
”Vesiosuuskunta on hyvä juttu, vaikka meiltä ei osallistuta aktiivisesti toimintaan. Kokouskutsuja on tullut, mutta vähemmän on tullut käytyä. Puskaradion kautta tulee ajankohtaista tietoa siitä missä mennään”, nuori-isäntä Jouni Laukkanen sanoo.
”Samaan kaivantoon jätevesiputkien kanssa olisi pitänyt saada valokuitua, että olisi saatu kunnon nettiyhteydet. Nettiähän on nykyään ihan pakko käyttää monissa maatilan asioissa.”