Joskus synnytyksen valvonta ja ternijuotto voivat hyvästä yrityksestä huolimatta epäonnistua. Vasikka on heikko ja sen passiivinen immuniteetti jää puutteelliseksi.

Terve vastasyntynyt nostaa päätään lähes välittömästi ja nousee itse rintansa päälle muutamassa minuutissa ja sitten ylös.

Liman voi imeä vaihtamalla pumppuun keltaisella kauluksella varustetun pään. Ilmaa pumpataan keuhkoihin toista päätä käyttämällä. Tällaisten elvytyspumppujen hinta liikkuu noin sadan euron paikkeilla.

Normaalisti vasikka alkaa hengittää noin puolen minuutin kuluessa syntymästä. Se nostelee päätään lähes välittömästi ja kääntää itsensä rintansa päälle makaamaan muutamassa minuutissa. Ylös terve vasikka yrittää noin 15 – 30 minuutin iässä. Hapenpuutteesta kärsineellä vasikalla nämä aikataulut venyvät, vasikka on veltto ja sen refleksit ovat heikkoja. Jotain voi kuitenkin olla vielä tehtävissä hyvän tukihoidon ja lääkityksen avulla.

Jos vasikka ei ala heti hengittämään, voidaan sitä yrittää elvyttää. Hengitystiet puhdistetaan limasta kädellä ja imupumpulla. Vasikan roikuttamisesta ollaan vähän kahta mieltä sillä se vaikeuttaa keuhkojen toimintaa. Jos imupumppua ei ole käytettävissä, voi lyhyt noin minuutin roikottaminen takajaloista suorana alaspäin olla kuitenkin paikallaan, jotta lima valuisi ulos keuhkoista. Sitten vasikka tuetaan hyvään asentoon rintalastansa päälle. Tässä asennossa henki kulkee vaivatta. Tekohengitys onnistuu parhaiten siihen tarkoitukseen suunnitellun maskin ja pumpun avulla. Älä pumppaa ilmaa liian rajusti, etteivät keuhkorakkulat vaurioidu. Jos pumppu edelleenkin puuttuu, voi myös perinteistä tekohengitystä sierainten kautta yrittää, mutta silloin on ruokatorvi puristettava sormin umpeen, ettei ilma ohjautuisi vasikan mahoihin.

Vasikan hengitysrefleksin käynnistymistä voidaan stimuloida myös hieromalla vasikan sierainonteloa olkitikun avulla tai heittämällä vasikan päälle sangollinen kylmää vettä. Myös koko vasikan hierominen paksun olkitukon tai karkean pyyhkeen avulla tehostaa hengitystä. Hengityskeskusta voidaan stimuloida erilaisten lääkkeiden avulla, mutta esimerkiksi vanhoja kunnon Spirot-tippoja ei enää ole markkinoilla. Sen sijaan voidaan yrittää akupunktiota ärsyttämällä vasikan ylähuulesta lähtevän pienen uurteen keskikohtaan vaikkapa puhtaan nuppineulan avulla. Toinen tapa on laittaa sormet vasikan sieraimiin ja puristaa kynsillä sierainten väliseinää.

Tarvittaessa vasikalle annetaan myös sydänhierontaa. Silloin vasikka asetetaan makaamaan kyljelleen ja rinnan päältä painellaan kämmenellä noin 60 kertaa minuutissa. Samalla tekohengitystä jatketaan noin parin sekunnin välein. Mikäli elvytys ei tuota tulosta muutamassa minuutissa, se lopetetaan tuloksettomana. Useamman minuutin hengittämättä ollut vasikka kärsii jo pahoista aivovaurioista. Jos vasikka selviää henkiin vaati se vielä tehokasta jatkohoitoa.

Hapen puutteesta kärsineen vasikan elimistö on liian hapan ja tämä aiheuttaa sen että vasikan imurefleksi on heikko tai puuttuu kokonaan. Imurefleksiä voi testata laittamalla vaikkapa sormen vasikan suuhun, terve vasikka alkaa imemään sitä hanakasti hapen puutteesta kärsinyt vasikka puolestaan ei. Tällaisissa tapaukissa ternimaidon letkuttaminen on erityisen tärkeää, jotta vasikka saisi vasta-aineita riittävän ajoissa. Mikäli tila pitkittyy eikä imurefleksi tunnu palaavan, voi eläinlääkäri helpottaa tilannetta antamalla vasikalle suonensisäisesti elimistön happo-emäs tasapainoa korjaavaa elektrolyyttiliuosta. Energiavajetta voidaan korjata suonensisäisellä glukoosiliuoksella.

Heikko vastasyntynyt tarvitsee ehdottoman hyvät olosuhteet. Puhtaus ja mahdollisimman pieni tautipaine voivat auttaa vasikkaa selviämään siihen asti kunnes sen oma immuniteetti on riittävän vahva. Tautipaine pysyy pienenä jos vasikka aluksi eristetään muista, varsinkin aikuisista naudoista. Myös navan desinfektio on toimenpide, joka kannattaa tehdä ainakin tällaisille heikoille vasikoille, eikä siitä haittaa ole muillekaan.
Lämmönhukan mahdollisesti aiheuttamaa alilämpöisyyttä korjataan lisälämmön, kuivikkeiden ja lämpöliivien avulla.

Tällaisen vasikan juoma kannattaa lämmittää jopa 39 - 40 asteiseksi. Normaalilla terveellä vasikalla ruumiinlämpö on noin 39 - 39,5 astetta, alilämpöisellä tätä alempi. Selvästä hypotermiasta vasikka alkaa kärsiä ruumiinlämmön laskiessa alle 34,5 asteen.

Ternimaitojuoton jatkaminen vielä varsinaisen imeytymisvaiheen jälkeenkin on suotavaa. Vaikka vasta-aineet eivät enää imeydykään verenkieroon, on niillä paikallinen taudinaiheuttajia tuhoava vaikutus suoliston sisällä.

Parhaimmassa tapauksessa voidaan välttyä esimerkiksi ikävältä rotavirus ripulilta. Ternimaito on myös erittäin energiapitoista ravintoa muuten heikolle vasikalle. On tärkeää saada vasikka juomaan maito itse, aluksi mieluiten tiheästi annettuina pieninä kerta-annoksina. Tämä on tärkeää siksi, että pitkään jatkettu maidon letkuttaminen voi aiheuttaa vasikalle pötsihäiriöitä.

Jo selvistä infektio-oireista tai sepsiksestä kärsivää vasikka hoidetaan tietysti myös antibiootin ja kipulääkityksen avulla. Myös vasikan neste, energia ja happo-emäs tasapainosta huolehditaan erilaisten elektrolyyttiliuosten avulla.

Shokkipotilaalle myös kortisonipistoksesta voi olla apua. Hoito vaatii omistajan ja eläinlääkärin tiivistä yhteistyötä ja hoitoon sitoutumista. Hoitoarviota tehtäessä myös vasikan arvo otetaan huomioon. Mikäli potilasta ei omistajan mielestä kannata hoitaa tai hoito ei tuota tulosta on vasikka lopetettava turhan kärsimisen välttämiseksi.

Mikäli kyseessä on erityisen arvokas vasikka, voidaan sen passiivista immuniteettiä parantaa myös antamalla emosta tai muusta oman karjan lehmästä otettua kokoverta tai siitä erotettua seerumia vasikalle suonensisäisesti. Lehmillä on useita erilaisia veriryhmiä, mutta ensimmäisellä verensiirtokerralla ristireaktiot ovat äärimmäisen harvinaisia.