uotsivu.gif (3732 bytes)

Osuuskunta sopii asiantuntijoiden yritykseksi

Onnea uudelle tohtorille!

Osuustoimintaa käsittelevät taloustieteeseen liittyvät väitöskirjat ovat yhden käden sormin laskettavissa Suomessa. V. J. Sukselaisen 30-luvun väitöksen jälkeen asialla ovat olleet Paavo Kaarlehto 50-luvulla ja myöhemmin Turto Turtiainen, Petri Ollila ja viimeisimpänä Raija Volk vuonna 1993.

Nyt joukkoon on liittynyt Eliisa Troberg, joka väitteli Turun kauppakorkeakoulussa tammikuun lopulla. Troberg on tutkinut osuuskuntamuodon vaikutuksia tietointensiivisen asiantuntijayrityksen johtamisessa. Väitöskirjaa tarkastellaan lähemmin muualla tämän lehden palstoilla.

Tiedon merkitys kasvaa kaikissa organisaatiossa. Ihmisten tietotaito ja osaaminen ovat jo nyt monen asiantuntijayrityksen tärkein pääoma. Työntekijöiden asema on entistä keskeisempi, eivätkä vanhat, hierarkkiset organisaatiomallit ja johtamiskäytännöt enää sovellu joustavuutta, työntekijöiden itsenäisyyttä ja muuntautumiskykyä edellyttäviin töihin.

Viime vuosina on alettu käydä keskustelua työntekijäomisteisuudesta eli siitä, ovatko työntekijät sopivia yrityksensä omistajia. Omistamisen on arveltu motivoivan ja sitouttavan työntekijöitä yritykseensä. Suomessa työntekijäomisteiset yritykset ovat lähinnä osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisia. Tässä liitteessä on juttu Osuuskunta Meriasennuksesta, joka on selkeä esimerkki työntekijöiden omistamasta huippuammattilaisten yrityksestä.

Työosuuskuntien perustamistahti on ollut vilkkainta viiden viime vuoden aikana, eikä tahti näytä juurikaan hiljentyneen laman mentyä. Erityisesti työntekijöiden omistamien asiantuntijaosuuskuntien määrä kasvaa varmaan jatkossakin. Niiden toimialoihin kuuluvat mm. yrittäjäkoulutus ja konsultointi, tietotekniikka, uusmedia, viestintä ja arkkitehtuuri. Työ- palvelu- ja asiantuntijaosuuskuntia oli vuoden vaihteessa 433, joista noin kolmannes voidaan luokitella yhteen tai muutamaan alaan erikoistuneeksi niin kutsutuksi asiantuntijaosuuskunnaksi.

Samaan ryhmään kuuluu myös suurin osa kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan 66 osuuskunnasta. Alansa ammatillisia osaajia ovat eittämättä myös ne ihmiset, jotka tarjoavat palveluitaan 51 sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnassa. On kuitenkin huomattava, että osuuskuntien luokittelu ja tyypittely on vaikeaa, niin monenlaisia yrityksiä joukkoon mahtuu. Tutkimusaineistoa riittäisi siis monellekin väittelijälle.

Eliisa Trobergin tavoitteena oli tutkia, miten osuuskunta sopii yritysmuodoksi asiantuntijasektorille ja miten tehdään päätöksiä ja johdetaan yritystä, jossa on useita omistajia, jotka samalla ovat työntekijöitä. Miten siis osuuskuntamuoto vaikuttaa yrityksen sisäiseen johtamiseen?

Tutkimuksen mukaan osuuskunta näyttää olevan yritysmuoto, jonka omistajuusrakenne ja käytännön toimintatavat tuottavat yhteistoiminnallista, tasavertaista ja solidaarista yrityskulttuuria. Nämä arvot motivoivat ja sitouttavat jäseniä yrityksiinsä. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, joka mahdollistaa verkostomaisen toiminnan. Itsenäinen ja riippumaton asema motivoi jäseniä, mutta samalla saattaa muodostua uhkaksi tehokkaan liiketoiminnan harjoittamiselle. Osuuskunta joutuu tasapainoilemaan jäsenten itsenäisyyden ja yritykseen sitoutumisen välillä.

Koska osuuskunnassa on aina monta omistajaa, jotka samalla tekevät yrityksessä työtä, voi päätöksenteko hidastua. Eriäviä mielipiteitä voi syntyä muun muassa investointitarpeista, palkitsemisesta ja tuoteideoista. Osuuskunnalle sopivan yhteistoiminnallisen johtamisen systemaattinen kehittäminen näyttää olevan yksi keino estää erimielisyyksiä ja tehostaa yrityksen toimintaa.

HANNA-LEENA ASUNTA

| Sivun alkuun |