Professori Seppo Koskinen luettelee viisi asiaa, joiden perusteella tunnistaa, kuka katsotaan työntekijäksi. Tunnusmerkkejä ovat sopimus; työn tekeminen; työn tekeminen toiselle; työstä saatava vastike; johto- ja valvontavalta. Ohessa lyhyt luonnehdinta näistä merkeistä.

Työsopimus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai hiljaisesti. Yhdistyksen tai työosuuskunnan ja jäsenen välillä voidaan laatia niin sanottu puitetyösopimus, jossa määritellään työsuhteen yleiset ehdot, kun työtä ei ole etukäteen tiedossa.

"Ellei puitetyösopimusta laadita, työsopimussuhteen tunnistamisessa voi tulla ongelmia etenkin silloin, kun työntekijät ovat lyhytaikaisissa töissä", Koskinen huomauttaa.

Mikä tahansa taloudellista arvoa omaava suoritus käy työksi. Kyse voi olla vaikkapa urheilukentän valvonnasta, järjestyksenpidosta ynnä muusta vastaavasta.

"Työlainsäädännön soveltamisen alaraja on vaadittavien töiden osalta matala. Työlainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi työkeskuksessa työskenteleviin. Työsuhteen tunnusmerkit voivat täyttyä myös suojatyön ja sosiaalisen työtoiminnan yhteydessä", muistuttaa Koskinen.

Työsopimussuhteessa työn tuloksen tulee koitua työnantajan eli muun kuin työn suorittajan hyväksi. "Kolmannen sektorin töissä ongelmana on usein se, kuka on työnantaja. Onko se yhdistys vai työn tilaaja? Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen", Koskinen toteaa.

Työntekijälle kuuluu oikeus vastikkeeseen. Myös vapaaehtoistyön erilaiset korvausmuodot voivat riittää työsuhteen edellyttämäksi vastikkeeksi. Työsuhteen syntymisen kannalta riittävä vastike voi koostua useista pienehköistä suorituksista.