Korun teon monet työvaiheet kertovat erikoisosaamisesta, jota osuuskuntalaisilla on. Kuvassa Soili-Riikka Anderssonin työvaiheena on skaavaus ja työkaluna skaavari. Kuva Tapani Lepistö

Miksi osuuskunta?

Kultasepänalan työ vaatii tiettyä erillisyyttä ja omaleimaisuutta; siksi jokaisella on nimileima, jolla työt leimataan. Yhteinen leima on osuuskunnan nimessä oleva perustamisvuoden vuosileima X8. Tällä merkinnällä kaikki kultasepät signeerasivat toissa vuonna valmistuneet työnsä.

Osuuskunnan jäsenille yhteisyys merkitsee synergiaetuja: osuuskunta pystyy vastaanottamaan isojakin töitä, kun niitä on viisi tekemässä. Myös koneet ja laitteet, jotka ovat käyttöasteeseensa nähden erittäin kalliita, pystytään hyödyntämään tehokkaammin ja kannattavammin.

KultaseppäosuuskuntaX8 on luonteeltaan markkinointiosuuskunta, jonka jäseninä ovat yritykset. Osuuskunnalle kuuluvat yhteisten asioiden hoito kuten viranomaisasiat ja esimerkiksi vuokran maksu. "Raha- ja muut asiat hoituvat, kun jokaisella on oma vastuualueensa, jota valvoa", yrittäjät sanovat.

"Lisäksi pystytään yhteisesti päättämään asioista ja kaikki tietävät, mitä osuuskunnassa on tekeillä."

Osuuskunnan perusrakenne ja rutiinien järjestäminen on mietitty yhdessä. Siinä on hyödynnetty Marjut Viitasen kokemusta toimistotyöstä ja kirjanpidosta; Juha Loikalan ammattitaitoa koneiden ja laitteiden hoidossa sekä Soili-Riikka Anderssonin markkinointikokemusta.

Mikä on tärkeää?

"Viisi jäsentä on sopiva osuuskunnan liiketoiminnan kannalta" kultasepät uskovat.

"Lisäksi on tärkeää, että jokainen kantaa täyden vastuun yrityksestä eikä toiminta karkaa käsistä."

Osuuskuntia ei alalla juurikaan ole, ja sen vuoksi yrittäjät ovat joutuneet monelle viranomaiselle uudestaan ja uudestaan selittämään, mikä osuuskunta on ja miten se toimii.

Yrittäjät uskovat, että nyt monet viranomaistahot ainakin Lahdessa tietävät, mitä osuuskuntamuotoinen yrittäminen tarkoittaa. He kiittävät paikallista osuustoimintaneuvojaa, Arto Sulaa, yrityksen käynnistämisvaiheessa saadusta korvaamattomasta avusta.

Keitä he ovat?

Koska Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti on alansa ainoa valtakunnallinen koulutusyksikkö ja sinne tulee opiskelijoita joka puolelta Suomea. Kultaseppäosuuskunnan jäsenet ovat yhtä lukuun ottamatta muualta tulleita, mutta silti niitä harvoja, jotka ovat jääneet Lahteen.

Kaikki ovat erikoistuneet johonkin: kolme on kultaseppiä, yksi hopeaseppä ja yksi koru- ja esinemuotoilija. Näin jokaisella on oma ammatillinen vahvuutensa, suuntautuminensa ja tietenkin oma tyylinsä, vaikka työtä tehdään tasa-arvoisesti ja asiakkaan tarpeista. Eli koru suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaan.

"Ideana on, että vuorovaikutus asiakkaan kanssa synnyttää toivotun lopputuloksen", yrittäjät sanovat. Oman malliston luomisen lisäksi tehdään tilaustöitä ja alihankintatöinä perinteisempiä koruja.

Mistä markkinat?

Suomessa korujen käyttö on yleensä ollut vaatimatonta, mutta kehitys on menossa siihen suuntaan, että koruja - näyttäviäkin - uskalletaan käyttää. Kultaseppäosuuskunta haluaa tarjota vaihtoehdon korun ostajalle: käsityöstä kannattaa maksaa vähän enemmän, koska silloin saa yksilöllisen ja saajalleen läheisemmän esineen.

Yrittäjät ovat tutustuneet muihin kulttuureihin ja hankkineet kokemusta opiskelemalla ja työskentelemällä Yhdysvalloissa, Englannissa ja Saksassa. He toteavatkin Suomen markkinat niin pieniksi, että alan yrityksen on tähdättävä kansainväliseen myyntiin alusta alkaen. Nyt yritys panostaa rauhallisesti toimintansa, tuoterepertuaarin ja toimituksiin liittyvien asioiden vahvistamiseen, jotta kaikki olisi valmista ulkomaille menoa varten.

Missä he ovat?

Kultaseppäosuuskunnan tarpeisiin on kunnostettu näyttely- ja pajatoimintaan sopiva rakennus Metalliyritys Rauten tontilla. Tontti, joka on osa Museoviraston suojelemaa vanha tehdasmiljöötä, sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa ja siellä toimii muitakin pienteollisuusyrityksiä.

Rakennuksen alakertaan on sijoitettu jokaisen työpöydät monine työkaluineen sekä näyttelyvitriinit. Näin asiakas voi liikkeessä seurata kulta- ja hopeasepän, taidekaivertajan ja korumuotoilijan työtä. Yläkerrassa ovat järeämmät koneet ja erikoistyötilat.

Myymälästä löytyy jäsenyrittäjien töiden lisäksi myös kahden muun lahtelaisen yrityksen, Spitska:n ja Gizmo:n koruja ja esineitä. Näiden yritysten omistajat ovat osuuskuntalaisten aikaisempia opettajia ja yhteistyökumppaneita.

Mitä he tekevät?

Heli Kauhanen on koru- ja esinemuotoilija, jonka koulutus sisälsi suunnittelua ja muotoilua. Hän on tehnyt piensarjana pelkistettyjä hopeakorvakoruja ja sormuksia.

Juha Loikala on erikoistunut kiviin ja kivi-istutuksiin. Hän on tehnyt myös Keski-Euroopassa suuressa huudossa olevia titaanikoruja, jotka ovat erittäin kevyitä, kevyempiä kuin hopeakorut. Titaanikoruilla on vielä se etu, että hyvin harva on niille allerginen. Titaanisia kalvosinnappeja, korvakoruja ja sormuksia Loikala on myös värjännyt ja käyttänyt niissä kivi-istutuksia.

Soili-Riikka Andersson valmistaa mielellään suurempikokoisia hopeaesineitä. Liikkeessä olevan näyttelyyn hän on tehnyt hopeasta jännittävän neliskulmaisen juomakupin.

Eero Hintsanen on omimmillaan sarjakuvamaailmassa: Aku Ankka -sormuksen keskellä komeilee hopeinen, "suuri timantti". Myös muut työt ovat humoristisia ja ilmeikkäitä.

Marjut Viitanen on saanut pitsinnypläämisestä idean kehitellä oman "Pitsitie"-sarjansa, johon kuuluu muun muassa kaula- ja korvakorut. Sarjan korut on tehty ohutta hopealankaa nypläämällä.

Osuuskuntalaiset pitävät yritystään mukavana työpaikkana.

"Oikeastaan tämä on toiveiden täyttymys: pystyy tekemään omaa työtään ja luomaan uutta. Palkanmaksaja on välillä laiskahko, mutta sitä pitää tuuppia. Ja kotijoukothan työntävät meitä yrittäjiä eteenpäin."

MERJA SÖDERSTRÖM
KUVA TAPANI LEPISTÖ