uotsivu.gif (3732 bytes)
 
Miksei työosuuskunta saisi tuottaa?
Meriasennus haluaa verottajalta tasapuolisuutta
Menestyvän työosuuskunnan ongelmana on, että voittojen jakaminen on osuuskunnissa toistaiseksi ollut mutkikkaampaa kuin osakeyhtiöissä. Verottaja on myös kohdellut työosuuskuntien jäseniä eri tavalla kuin esimerkiksi meijereiden kaltaisten tuottajaosuuskuntien maidontuottajia.

Kvaerner Masa-Yardsin telakalla Helsingin Hietalahdessa risteilyalusta sähköistävä Osuuskunta Meriasennus valmistautuu ensimmäisen täyden toimintavuotensa tilinpäätökseen. Toimitusjohtaja Ilkka Alasippola luonnehtii yrityksen näkymiä valoisiksi ja ennakoi tulosta "kohtalaisen hyväksi".

"Me on yritetty olla pioneereja niin paljon kuin mahdollista, että verokohtelu muuttuisi oikeudenmukaiseksi", toimitusjohtaja Alasippola sanoo.

"Jos tasapuolisuuteen ei päästä, herää kysymys,

meriasen.gif (56528 bytes)

Kuva Tapani Lepistö

onko tuottava työosuuskunta ylipäänsä järkevä vaihtoehto.

Liiketalouden periaatteiden mukaan yrityksen kuitenkin pitäisi olla mieluummin tuottava kuin tuottamaton."

Alkuun työnantajan konkurssista

Meriasennus syntyi osuuskunnaksi oikeastaan sattumalta. Pitkään alalla toimineen laivasähköasentajaporukan työnantajayhtiö meni konkurssiin kesällä 1998. Joukko kyllästyi epävarmuuteen ja arveli, että osataan tämä itsekin.

Eräs porukan jäsen tapasi kotiseudullaan Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen EBO-projektin asiamiehen Erkki Kankaan.

EBO eli Employee By Out on osittain EU:n rahoilla pystytetty projekti, joka on luotu avuksi niille, jotka perustavat henkilöomisteisen yhtiön tai haluavat entistä yritystä jatkaa henkilöstön omistamana. Useimmiten kyse on jonkinlaisista työosuuskunnista.

"Yksi laiva oli valmisteilla ja kaksi mahdollisesti tulossa. Tiesimme, että jos jonkinlainen yritys saadaan pystyyn niin toiminta jatkuu", Alasippola toteaa.

Pitkäaikainen työporukka

Osuuskunta Meriasennus syntyi ja läpäisi rekisteribyrokratian viikossa. Osuuskuntaan lähti työporukasta 23 henkeä 20 000 markan osuudella. Vain muutama uudempi työntekijä ei halunnut mukaan. Miehet tuntevat toisensa ja moni on tehnyt työtä yhdessä pitkään. Alasippola laskee, että joukossa on kymmenen sellaista, jotka asensivat hänen kanssaan sähköjä öljynporauslautalla Mäntyluodossa vuonna 1981. Suuri osa joukosta on kotoisin Rauman ja Porin seudulta, kaukaisin on Ylitorniolta.

"Kun Paradise-laiva syksyllä 1998 valmistui, oltiin tyhjän päällä. Osa porukasta jouduttiin lyhyehköksi aikaa lomauttamaankin. Välillä Meriasennus lähti maalle lvis-urakointia harjoittavan Are-yhtiön aliurakoitsijaksi; hoidimme esimerkiksi Helsingin keskustan, Kämpin korttelin myymälöiden asennustyöt", Alasippola kertaa.

Tämän vuoden alku näyttää hyvältä. Vain Masa-Yardsin omistusjärjestelyjen viipyminen on luonut epävarmuutta. Muuten töitä on tiedossa vuosiksi

Parhaillaan Meriasennus on valmistelemassa suurta risteilijää. Se sähköistää laivan 4-8 kerroksien matkustajahyttialueet, muun muassa kaikki ilmastointikonehuoneet ja sähkönsyöttöasemat.

Osuuskunnassa on töissä 31 henkeä, ja kaikki 23 perustajaa ovat mukana. Muut ovat enimmäkseen määräaikaisia tai oppisopimuksella. Toimitusjohtaja Alasippola osallistuu asennuksiin, "jos ehtii ja on valtava kiire".

Vakava suhde omaan työhön

"Osuuskunta toimii liiketaloudellisesti hyvin ja työn projektoinnin kautta vähintäänkin hyvin", sanoo Alasippola. Hyvinä puolina hän pitää vakavaa suhtautumista työhön, jolloin hyöty-laatusuhde paranee. Oma yritys merkitsee myös määrätynlaista turvallisuutta, koska tiedetään missä mennään.

Työajat ovat normaalit, eli periaatteessa seitsemästä neljään. Palkat ovat hyvin kilpailukykyiset ja kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet hoidetaan. Työntekijöiden viikkomajoitus on järjestetty osuuskunnan hankkimiin vuokra-asuntoihin eli näiden matkatyöläisten ei tarvitse asua parakeissa tai asuntovaunuissa.

Osuuskunnan jäsenet kuuluvat SAK:laiseen Sähköliittoon, ja heidän sopimuksensa pohjana on Sähköliiton työehtosopimus. Palkat ovat kuitenkin paremmat kuin sopimukset velvoittavat ja lisänä on muitakin etuja.

Meriasennuksen viime vuoden liikevaihdoksi Alasippola ennakoi 11,5 miljoonaa markkaa. Se perustuu pääosin työurakointiin. Materiaalit ostaa suurelta osin telakka, eli tarvikekauppa on aika pientä. Palkkasumma on viitisen miljoonaa eli tel-maksuja menee toista miljoonaa.

Liikutaan työn perässä

Lähivuodet nämä kovan luokan ammattimiehet sähköistävät risteilijöitä, mutta koko ajan ollaan valmiita muuhunkin. Alasippola toivoo, että työt jatkuvat tutulla telakalla.

"Jos risteilyalusten rakentaminen siirtyy muualle, me marssimme sitten omien tarjoustemme kanssa sinne. Suomen valtiohan siinä jää näppejään nuolemaan. Tämän porukan ammattitaito ja kilpailukyky riittää varmasti kaikkialla", Alasippola kehuu.

Meriasennuksen "kummisetä" Erkki Kangas pitää osuuskuntaa monella tavalla rohkaiseva edelläkävijänä. Verottajan epäluuloa työosuuskuntia kohtaan Kangas pitää hätävarjelun liioitteluna.

"Meriasennuksen menestys perustuu pitkään yhdessä toimineen ammattitaitoisen porukan kokonaisuuteen", Kangas muistuttaa. "Innostavat vetäjät eivät yksin saisi vastaava aikaan. Sitä paitsi pojat osaavat urakkalaskennan kaikesta päätellen hyvin. He saavat urakoita ja viivan alle syntyy tulosta."

Alasippola ei rupea enää pohtimaan, miten aikaisemmat työnantajat onnistuivat pääsemään tämän joukon kanssa pariinkin kertaan konkurssiin:

"Yhtiön johtohan voi käyttää rahoja niin monella tavalla", mies toteaa lyhyesti.

PEKKA ALAROTU/ Perimedia Oy

| Sivun alkuun |