Aito kumppanuus ja yhteinen etu

Osuustoiminnallisuudella on ollut, ja pitää edelleenkin olla, varsin kotoinen rooli suomalaisessa talouselämässä ja suomalaisessa arkipäivässä. Pellervon jäsenkuuntelu antoi kuitenkin tuloksen, jonka mukaan pellervolaisuus onkin monelle jäsenelleen abstrakti ja etäinen asia.

Pellervon julkisuuskuva ei ole kohdallaan. Selvimmin tämän olivat todenneet osuuspankkiryhmän haastatellut, joista monilla on "voittopuolisesti välinpitämätön, varauksellinen tai negatiivinen suhde" pellervolaisuuteen. Pellervolainen osuustoiminta-ajattelu koetaan "historialliseksi, vanhoilliseksi ja maaseudun ja maatalouden poliittis-järjestöllisten etujen edustajaksi". Melkoinen profilointi. Ikään kuin pellervolaisella osuustoimintaliikkeellä ei enää olisi merkittävää osaa, sanottavaa tai tehtävää nyky-yhteiskunnassa - maailmassa, jossa elämän keskinopeus vain kiihtyy.

Elämme mielikuvien yhteiskunnassa

Tulos todistaa Suomen yhä läpikotaisemmin muuttuneen mielikuvayhteiskunnaksi, jossa kaikki toimijat, yksittäisistä ihmisistä aina kansallisvaltion tasolle asti, joutuvat huolehtimaan imagostaan. Erottautumaan joukosta, profiloitumaan. Enää ei riitä, että aate tai yritys on hyvässä taloudellisessa kunnossa, vaan sen on oltava myös hyvän näköinen. Aatteita ja asioita myydään mielikuvilla.

Arvojen ja symbolien merkitys kasvaa niin palvelun kuin tuotteenkin luomisessa ja niiden markkinoinnissa. Valta on sillä, joka viestii kiehtovimmin, mutta ymmärrettävästi - ja jolla on sanomassa sisältönä aitoa sanottavaa. Menestyvä aate ja menestyvä yritys saavat osuuden ihmisen sydämestä, ajatuksista ja lompakosta. Asiakkaita ei enää käsitellä, vaan ihminen kohdataan - jos kyetään.

Asiakkaille enemmän kuin vain pankki

Jäsenkuuntelussa kriittisenä esiintyneen osuuspankkiryhmän tämän päivän yhtenä matkaoppaana huomiseen on OP-100 Plus -asiakirja. Se sisältää kokonaisuuden, jossa keskeisenä on kolme toisiinsa kiedottua perusasiaa: sisäinen kunto, asiakaskunto ja tuloskunto. Ryhmän perustehtävä on omistajajäsenten ja asiakkaiden taloudellisen menestyksen edistäminen - osuuspankkien on pystyttävä tekemään hyvää tulosta. Liiketoimintaa ja kehittämistä ohjaava visio on: "Olemme johtava pankki Suomessa - asiakkaillemme enemmän kuin pankki". Ajattelu lähtee vahvasti myös suomalaisuudesta, paikallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja omistajajäsenyydestä.

Osuuspankkien tavoitteena on olla talousalueensa vahva vaikuttaja ja kehittäjä. Samalla ryhmä hakee aktiivisesti uusia valtakunnallisia kumppaneita ja verkottuu mahdollisimman laajasti. Strategisten kumppanien valinnassa yhteistyö perustuu pankkiryhmän omien perusarvojen kanssa yhdenmukaisiin arvoihin.

Osuustoiminnan perusta on yhteinen arvomaailma. Osuustoiminnallisuus sinänsä ei kuitenkaan ole käytännön yhteistoiminnan peruste. Arvot ovat toisaalta tulosajattelun yläpuolella ja toisaalta ne ovat tulosajattelun pohja. Arvot voivat antaa vastauksia jo ennen tuloksia.

Onnellisuuden taloustiedettä

Kilpailukyky on yhä enemmän sitä, että osataan tehdä asiat kilpailijoita paremmin. Paremmat erikoistuvat siihen, missä ne ovat enempi parempia ja huonommat siihen, missä ovat vähempi huonompia.

Pellervo tähtää aitoon kumppanuuteen. Yhteisten etujen yhteinen toteuttaminen, kumppanuus, ei synny itsestään eikä säily voimassa luonnostaan. Kumppanuuden saavuttaminen ei riitä, vaan kumppanuutta on osattava myös hoitaa: parisuhdettakaan ei korjata kuin auton moottoria - kumppanuuden kanssa asia on sama.

Pellervon palvelutarjonnassa jäsenyrityksilleen olkoon olennaista se, että sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi ovat yhtä tärkeitä kuin aineellinen hyvinvointi. Etenkin, jos suomalainen arkitodellisuus uhkaa kaventua aineellisen hyvinvoinnin tavoitteluun.

Kumppanuuden ylläpidossa pitää pellervolaiselta puolelta löytää ja tarjota asioita, joita "ei vielä ole", mutta jotka joissakin inhimillisen elämän ennusmerkeissä ehkä ovat jo olemassa. Olennainen kysymys ei ole se, miten kuluttaja tyydyttää tarpeensa, vaan miten tarpeet tuotetaan. Ihmiset haluavat sitä, mitä heille tarjotaan. Kuluttajina ihmiset osaavat kuitenkin toimia ennakoimattomasti. Tavallisuuden tajuaminen avaa tien muutokseen - arkea ei voi muuttaa, jos ei ymmärrä, miten se rakentuu.

Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tulee tärkeäksi se, miten ihmisen arkipäivä on järjestynyt. Osuustoiminnallisuus olkoon myös onnellisuuden taloustiedettä - eli kuinka voimme markkinavoimat sivuuttaen luoda itsellemme hyvän elämän. Aatteet ovat pohjimmiltaan arkisia asioita.

Pelkästään taloudellinen menestys ei riitä

Osuustoiminnallisuus elää maailmassa, jossa markkinatalous haluaa kasvua ja kilpailukykyä. Tässä maailmassa on kyettävä pitämään yhteiskunta kasassa niin, että siihen kuuluvat kaikki. Kun yhteiskunnan taloudellinen haavoittuvuus kasvaa, merkitsee se myös sosiaalista haavoittuvuutta.

Osuustoiminnan tulevaisuus syntyy valinnoista, joita me teemme itse, mutta yhdessä. Yksilöllisyyden kasvu ei saa johtaa aidon yhteisöllisyyden katoamiseen, välinpitämättömyyden lisääntymiseen tai yhteiskunnan ilmapiirin koventumiseen.

Pellervolainen menestystarina perustuu jatkossakin vahvaan osaamiseen ja inhimillisestä pääomasta huolehtimiseen. Paraskaan taloudellinen menestys ei auta, jos hengen köyhyys pääsee voitolle.

Kirjoittajamme Erkki Vähämaa on koulutukseltaan arkkitehti ja toimii Sotkamon kunnanjohtajana. Hän aloitti vuoden alusta Pellervon valtuuskunnan uutena varapuheenjohtajana. Hän on myös Osuuspankkien Keskuspankki OKO Oyj:n hallintoneuvoston jäsen, Kainuun Osuuspankin johtokunnan sekä Kajaanin Puhelinosuuskunnan hallituksen jäsen.

| Sivun alkuun |