Osuustoiminnan henkeä etsimässä

Pelkästään liiketoiminnan osaaminen ei osuustoiminnassa aikaa myöten riitä. Tärkeitä ovat myös yhteishenki, arvot ja mielikuvat. Tähän tapaan voidaan yrittää pelkistää Pellervo-Seuran viime vuoden järjestökampanjan "Arvoa osuustoiminnasta" lopputulos. Uudistamisen ja kehittämisen tarpeita selvästi löytyi.

Kampanjan aikana Pellervon 14 toimihenkilöä haastatteli lähes 400:n eri jäsenyrityksen johdon eli lähes kaikki yritykset. Vastaajina olivat yritysten toimitusjohtajat ja useimmiten myös joku tai useampi hallitusten tai hallintoneuvostojen puheenjohtajista.

Keskustelut on nyt purettu raportiksi, jonka keskeisimmät johtopäätökset julkistettiin helmikuun puolivälissä ilmestyneessä Osuustoiminta-lehdessä. Pellervo käytti kampanjan apuna myös ulkopuolista konsulttiyritystä, Aspectum Oy:tä, josta loppuraportin laativat sen toimitusjohtaja Jorma Raike ja konsultti Leena Kanerva.

Osuustoiminnallisuus on selvässä nousussa

Osuustoiminnallisuus nähdään ot-yritysten johdossa vahvuudeksi, jonka arvon uskotaan lähivuosina vielä kasvavan. Osuustoiminnan arvot halutaan nähdä myös inhimillisempänä vastavoimana keskellä meneillään olevaa kovaa yhteiskuntakehitystä, jota siivittävät korostunut kansainvälinen kilpailu ja globaalistuminen.

Osuustoimintaan kuuluu oleellisesti myös keskinäinen vakuutustoiminta. Suomessa vakuutustoimintaa ei lain mukaan voida harjoittaa osuuskuntamuodossa. Yritysmuoto on silloin keskinäinen vakuutusyhdistys tai -yhtiö, jonka omistavat asiakkaat eli vakuutusten ottajat. He ovat omistajina myös hyödyn saajia, jos liiketoiminta menestyy kuten Lähivakuutus-ryhmällä.

Loppuraportissa todetaan, että osuustoimintaan liitettiin erityisesti paikallisuus, jäsenomistus, tasapuolisuus ja eettisyys. Osuustoiminta profiloituu tänään myös selkeästi suomalaisena yritystoimintana. Tulos oli näissä sama kautta linjan riippumatta yritysten suuresta erilaisuudesta.

Toki pientä eroa eri toimialojen välillä mitattiin. Esimerkiksi suomalaisuutta arvostettiin eniten maa- ja metsätalouden osuustoiminnassa, jossa se on noussut vahvaksi kilpailuvaltiksi.

Myös osuuspankeissa näiden osuustoimintaan liitettyjen arvojen merkitys on viime vuosina selvästi kasvanut. Paikallisuus elää nykyisin vahvimmillaan juuri osuuspankkitoiminnassa; raportissa ei ole yritettykään erotella eri leireihin kuuluvia osuuspankkeja ja paikallisosuuspankkeja. Myös Lähivakuutuksessa juuri paikallisuudelle mitattiin korkeimmat pisteet.

Erityisesti osuuspankeille ot-arvojen merkitys on 90-luvulla kasvanut, osuustoiminta on ex-pääjohtaja Pauli Komin sanoin kokenut renessanssin. Mutta osuuspankeissa on nyt haasteena saada nopeasti kasvava jäsenkunta tunnistamaan arvot ja niiden merkitys. Sen katsotaan toteutuvan parhaiten tekojen ja toiminnan kautta.

Auttaisiko vanhan nimen vaihtaminen?

Sitä vastoin pellervolaisuutta ei terminä enää liputettu laajemmin edes tuottajaosuuskunnissa. Monissa osuuspankeissa ja vakuutusyhdistyksissä pellervolaisuutta jopa vierastettiin. Sen katsottiin liittyneen historiallisesti lähinnä vain maatalouden ja maaseudun edunvalvontaan. Muutamat ehdottivat jopa suoraan vanhan nimen vaihtamista esim. osuustoimintaliitoksi.

Tuottajaosuuskunnissa Pellervon merkityksen todettiin viime vuosina vähentyneen, vaikka järjestö edelleen miellettiin osaksi elintarviketalouden järjestökenttää.

Toinen vielä kriittisempi tulos saatiin uusosuustoiminnan ja perinteisen osuustoiminnan yhteistyöstä, joka ei ole kehittynyt. Tarvetta siihen kuitenkin koettiinkin kohtuullisesti olevan.

Lehdet ja PTT tärkeimmät palvelut

Pellervo-Seuran tuottamia nykyisiä palveluita kuitenkin koettiin eriasteisesti tarvittavan kaikissa ot-ryhmissä järjestön vanhentuneeksi koetusta nimestä huolimatta. Kaikkein tarpeellisimmiksi koettiin Pellervo-lehdet, Osuustoiminta-lehti ja PTT. Nämä kolme olivat myös Pellervon kaikkein tunnetuimmat palvelut. Käytetyimpiä olivat molemmat lehdet.

Tarpeellisiksi kaikilla osuustoiminnan sektoreilla todettiin myös osuustoiminnan edunvalvonta ja imagotyö. Jos tarkastellaan vain tuottajaosuustoimintaa, niin lisäksi hyvin tarpeellisiksi todettiin myös lakipalvelu, Pellervo-Instituutti, Pellervon Päivä, Elintarviketieto, ansiomitalit, osuustoiminnan kehityshankkeet ja keskinäinen yhteistyö.

Palvelujen todellisessa käytössä kuitenkin havaittiin monien kohdalla kehittämisen paikka. Esimerkiksi yhteisiin edunvalvonta- tai kehittämishankkeisiin eivät ot-yritykset ole käytännössä hakeutuneet.

Strategia on jo laadittavana

"Tehkää hyvät ´ratekiat´ - käytännössä toimivat ja etenkin asiakaslähtöiset!"

Tällaisen viestin Pellervon johdolle antoi eräs jäsenyrityksen toimitusjohtaja järjestö- ja tiedotuspäällikkö Sami Karhulle. Ei tätä mittavaa ja kallista keskustelukierrosta kukaan turhan takia tehnyt. Sami Karhu kertoo tässä vaiheessa tehdyistä johtopäätöksistä ja toimista tarkemmin Osuustoiminta-lehdessä 1/01.

Työ kentän tuntojen viemiseksi Pellervo-Seuran strategiaksi vuosille 2002 - 05 on nyt aloitettu tammikuun lopussa. Järjestön valtuuskunta käsittelee asiaa seuraavan kerran 27. maaliskuuta.

Huomio henkeen ja tietoihin

Yhteenvetona voi todeta, että osuustoimintaliike ei ole pelkästään taloutta, vaan se sisältää jäsenlähtöisesti myös henkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Muuten mistään kansanliikkeestä ei voida puhuakaan. Henkinen ja sosiaalinen sisältö ohjaa kaikkea inhimillistä toimintaa ja myös yritysten päätöksentekoa ja tavoitteiden asettamista.

Tekoja ohjaavat tiedot ja tietoja ohjaavat tunteet. Varsinkin tietojen ja tunteiden tasolla Pellervo-Seuralla näyttäisi olevan paljon tekemistä jatkossa. Keskustelu on nyt alustettu ja se varmasti jatkuu lähikuukausina.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |