Pellervon ja jäsenet

äsenet ovat kaiken järjestötoiminnan peruslähtökohta. Elävä jäsenyhteys on periaatteessa kuin toimiva asiakassuhde yritystoiminnassa. Muutamissa keskeisissä asioissa järjestön jäsensuhde kuitenkin poikkeaa yrityksen asiakassuhteesta ja juuri tässä piilee järjestötoiminnan suuri haaste.

Järjestötoiminnassa tavoitteiden asettamiselta ja niiden saavuttamiselta puuttuu välitön asiakaskontakti ja toiminnalle sitä kautta saatava markkinaohjaus. Toinen haaste liittyy elävän jäsenkontaktin ylläpitämiseen asetelmassa, jossa keskeinen osa järjestötoimintaa suuntautuu jäsenistön ulkopuolelle, kun järjestö toimii jäsenten puolesta. Näin ollen se koskettaa jäseniä vain välillisesti. Nämä peruserot ja -haasteet koskevat Pellervoa siinä missä kaikkia muitakin järjestöjä.

ellervo toteutti viime vuonna yhden historiansa mittavimmista järjestökampanjoista. Seuran toimihenkilöt tapasivat henkilökohtaisesti kaikkien jäsenyritystensä ylintä luottamus- ja liikkeenjohtoa ja kävivät heidän kanssaan hyvin valmistellun ja perusteellisen keskustelun. Tavoitteena oli hahmottaa yhtäältä suomalaisen osuustoimintakentän keskeiset ajankohtaiset haasteet ja toisaalta selvittää, miten Pellervo voi osaltaan auttaa jäsenyrityksiään vastaamaan haasteisiin.

Liki 400 jäsenkeskustelun tulokset on nyt analysoitu. Mittava operaatio oli monessa suhteessa hyödyllinen ja tuotti runsaasti uutta tietoa Pellervon toiminnan kehittämistä varten. Kampanja osoitti samalla hyvin selvästi jäsenyrityksissä ja niiden toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneet suuret muutokset ja niiden seurauksena syntyneet uudet haasteet.

ksi mielenkiintoisimmista havainnoista liittyy pellervolaisuuden käsitteessä tapahtuneeseen muutokseen. Siinä missä pellervolaisuus on ollut aikanaan kaikkien tuntema ja yhteisesti hyväksymä, kotoa peritty tunnus osuustoiminnalliselle yhteistyölle ja sen yhteiskunnalliselle edunvalvonnalle, on tilanne nyt oleellisesti erilainen. Pellervolaisuus on tänä päivänä tavallaan pirstaloitunut. Samalla se on menettänyt suurelta osaltaan entistä keskeistä merkitystään. Nykyisin se merkitsee eri ihmisille hyvin erilaisia asioita ja suurelle osalle ei yhtään mitään.

Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että samaan aikaan tarve yhteistoimintaan ja osuustoiminnan yhteisiin arvoihin tunnustetaan kuitenkin suureksi. Tilanne on osuustoiminnassa vähän samantapainen kuin politiikassa, jossa nykyisiä poliittisia puolueita arvostellaan ja vierastetaan, mutta samalla sekä kiinnostus että tarve yhteisten asioiden hoitoon on entiseen tapaan olemassa. Niin politiikassa kuin taloudellisessa yhteistoiminnassa kysyntä ja tarjonta eivät ilmiselvästi enää entiseen tapaan kohtaa toisiaan. Mutta toisaalta mitään uusia vakavasti otettavia korvaavia kanaviakaan ei ole tarjolla.

Juuri pellervolaisuus on tähän asti ollut se "sosiaalinen liima", joka on antanut järjestötoiminnalle sen välttämättömän yhteenkuuluvaisuuden. Siltä pohjalta yhteistä järjestötoimintaa on voitu menestyksellisesti harjoittaa niinkin erilaisten yritysten kesken kuin pellervolaiseen osuustoimintaan on perinteisesti kuulunut ja niin monessa erilaisessa kehitysvaiheessa, joita sen satavuotiseen historiaan on jo tähän mennessä mahtunut. Nyt on kuitenkin tullut aika lähteä uudistamaan toimintaa tulevaisuutta varten.

ellervon on entistä tarkemmin valittava ja määriteltävä ne osa-alueet, joihin se ot-kentässä ja yritysten toimintaympäristössä tulee vastaisuudessa keskittymään. Tärkeää ei ole niinkään se, kuinka laajasti ja hyvin Pellervo yleensä tunnetaan, vaan pikemminkin se, että se tunnetaan oikeissa paikoissa ja nimenomaan tunnuksena nykyaikaisesta ot-asiantuntemuksesta. Välttämätön edellytys on se, että Pellervosta on aitoa lisäarvoa jäsenyrityksille ja vieläpä siten, että niiden johto huomaa nämä edut.

Toiminnassa pitää entistä selvemmin lähteä myös jäsensuunnassa jäsenten omilla ehdoilla. Jäsenyritysten ja niiden keskeisten toimijoiden omat yksilölliset tarpeet ja halu yhteistyöhön ratkaisevat järjestötoiminnan luonteen ja syvyyden. Näin ollen Seuralla voisi olla jatkossa erilaisia jäsenyrityksiä.

Kumppaneiden kanssa viedään eteenpäin osuustoiminnan kehittämistä. Palvelujen käyttäjien kohdalla panostetaan palvelusuhteeseen. Tyytyväisille eli hiljaisille jäsenille voi riittää se, että ne ovat vakuuttuneita jäsensuhteen välillisistä hyödyistä. Järjestössä tehdään paljon myös näkymätöntä työtä ja asioiden seurantaa jäsenten puolesta. Pellervon suhteellisen pienet jäsenmaksut tarkoittavat tällöin lähinnä vain välillisen tuen ja tunnustuksen antamista sille työlle.

itään johtopäätöksiä ei tulla tekemään hätiköidysti. Pellervon johtokunta on pannut liikkeelle valmistelutyön, jossa järjestökampanjan tulosten pohjalta määritellään kevätkauden aikana suuntaviivat ja strategia toiminnalle vuosina 2002-05. Työn yhteydessä edellä mainitut ja kaikki muutkin osuustoiminnallisen järjestötyön kehittämisen kannalta tärkeät asiat tullaan huolella puntaroimaan ja linjaamaan.

samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |