Numero 1/99

Pääkirjoitus
Sata vuotta suomalaista yhteistoimintaa

Kontro
Mikä on oikea hinta?

Pellervon näköaloja
Eurorealismia

Maatalouskauppa sopeutuu
ja uudistuu

Maatalouskauppa on pitkästä aikaa nousussa. Sen jatkoa pidetään kuitenkin varsin epävarmana, ja arviot tulevasta vaihtelevat.
    Hankkija-Maatalouden tuore toimitusjohtaja Ensio Hytönen uskoo kuitenkin kannattavaan kehitykseen yrityksessään. Hankkija on markkinajohtaja ja aikoo sellaisena myös pysyä. Alan kokonaismyynnin laskulle ei tosin voida mitään, kun tilojen määrä laskee koko ajan.
    -Markkinan kehitys onkin paljon kiinni poliittisista päätöksistä, Hytönen viittaa mm. Agenda 2000:een.
    Hyvin kehittyvä puutarhakauppa paikkaa osaltaan perinteistä maatalouskauppaa. Ja jatkamispäätöksen tehneillä tiloilla on nyt selviä investointitarpeita erityisesti koneisiin.

Miksi Metsä-Serla ei vedä
kotimaisia suursijoittajia?

Jorma Savolainen kysyy metsäalan analyysikatsauksessaan, miksi suomalainen sijoitussalkku karttaa Metsä-Serlaa, kun teksasilainen eläkemummu käy kylässä ihan mielellään.

EU:ssa kovat paineet
alkutuotannon rakennemuutokseen

PTT:n tutkimusjohtaja, Ph.D Panu Kallio kirjoittaa WTO-neuvottelujen ja EU:n maatalouspolitiikan suhteesta. Kuluvana vuonna käynnistyvän uuden WTO-kierroksen odotetaan tuovan entistä tiukempia maataloussitoumuksia. Monet EU:ssa väittävät, että CAP tulisi uudistaa niin, että vientitukia ei enää tarvittaisi lainkaan. Tämä näkemys perustuu suurelta osin siihen, että WTO-sitoumukset eivät salli Euroopan unionin täysipainoista osallistumista globaalisille elintarvikemarkkinoille.
    Markkinoiden vapaaehtoinen luovuttaminen muille kauppablokeille ei liene mahdollista. Siksi paineet alkutuotannon rakennemuutokseen jatkuvat Euroopan unionissa.

T&K vie menestykseen
Suomalaisten yritysten pitäisi satsata entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vain täten saadaan maailmanmarkkinoilla kilpailukykyisiä tuotteita. Monessa kansainvälisessä vertailussa suomalaisyritykset sijoittuvat valitettavasti keskitason alapuolelle, kun verrataan t&k:n prosenttiosuutta liikevaihdosta.
    Mitä suurempi yritys, sitä suurempi suhteellinen panostus tuotekehitykseen. Tämä nyrkkisääntö näyttää toteutuvan myös pellervolaisella kentällä. Metsä-Serla ja Valio tekevät aloillaan merkittävää t&k:ta.

Swedish Meats aloitti
Ruotsissa pitkään valmisteltu osuusteurastamoiden fuusiointimalli johti Swedish Meatsin toiminnan aloittamiseen vuoden alusta.
    Suomeen verrattuna Ruotsissa ollaan liha-alan rationalisointitoimissa selvästi jäljessä.
    Suomen lihateollisuutta pidetään paljon kilpailukykyisempänä.
    Ruotsalaisilla onkin nyt uudelle konsernille kovat tavoitteet. Atrian toimitusjohtaja Seppo Paatelainen kommentoi muutoksia sanomalla, ettei hän usko fuusion johtavan kovin nopeisiin muutoksiin Ruotsin lihamarkkinoille. Suomalaiset eivät pelkää kovaa kilpailua, päinvastoin ruotsalaisille on annettu uudistuksissa neuvoja.