Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Raimo Harjunen esittää sosiaalisen integraation nostamista keskuksen tärkeäksi tavoitteeksi.

Osuuskuntien neuvontaa Harjunen järjestäisi siten, että TE-keskukset hankkisivat aloittaville osuuskunnille neuvontaa ostopalveluilla jo toimivilta osuuskunnilta.

Elinkeinopolitiikkaa säädellään monessa paikassa. Työvoima- ja elinkeino- eli TE-keskuksille kauppa- ja teollisuusministeriö on yritystoiminnan tärkein tukija. Toisaalla työministeriö kehittää työlainsäädäntöä, ammatillista kuntoutusta ja koulutusta. Ammatillinen koulutus taas kuuluu myös opetusministeriön tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan vastaa sosiaaliturvasta. "Poikkihallinnollisuus olisi edellytys ministeriöiden yhteistyölle. Se tukisi alueellista yhteistyötä ja edistäisi tarvittavaa lainsäädäntöä. Tarvitsemme keskitettyä ohjelmaa, että pääsisimme ratkomaan ongelmia paremmin", johtaja Raimo Harjunen sanoo.

"Työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien tilannetta pitää miettiä joka TE-keskuksessa", Harjunen toteaa.

"Muuten on vaarana, että syrjäytyminen jyrkkenee. Suomalaiseen ilmapiiriin sopii kuitenkin se, että kaikille yritetään suoda mahdollisimman tasavertainen tilaisuus niin palkkatyöhön kuin yrittäjyyteen."

"Meidän tehtävämme on nostaa takariviltä lähtevät ihmiset samalle viivalle muiden kanssa. Tämän tulisi olla yksi TE-keskusten tulostavoitteista. Keinoihin kuuluvat niin erilaiset kuntouttavat toimet kuin yritystoiminnan rahoitusjärjestelytkin", Harjunen esittää.

"Lisäksi lainsäädäntöä pitää petrata. Esimerkiksi kuntoutus- ja sairausvakuutuslaeissa on runsaasti esteitä, jotka eivät kannusta palaamaan työmarkkinoille. Työnantajakin kohtaa tarpeettomasti riskejä ottaessaan vajaakuntoisen työhön: vastuu mahdollisesta uudesta työkyvyttömyydestä on työnantajalle liian rankka."

"Ongelma onkin työnjako, kun muutkin haluavat kovasti osallistua neuvontaan. Mitä teemme me? Mitä tekevät erilaiset kumppanuus- ja Leader-hankkeet? Mitä tekevät jo toimivat osuuskunnat, jotka mieluusti levittäisivät osuuskunta-aatetta?" Harjunen kyselee.

Uutta organisaatiota osuuskuntien neuvontakeskukseksi Harjunen ei halua. Projektejakaan ei voi rahoittaa pysyvästi.

"Yksi mahdollisuus on, että TE-keskukset hankkisivat neuvontaa ostopalveluna. Esimerkiksi yrityksen käynnistysavun voisi ostaa toimivalta osuuskunnalta tai osuuskuntakeskuksesta. Silloin turvattaisiin jatkuvuus", Harjunen ehdottaa.

Hän huomauttaa, että TE-keskukset ovat jo useita vuosia ostaneet palveluita uusyrityskeskuksilta. Etelä-Pohjanmaan keskus on toistaiseksi ostanut osuuskunnilta projekteja, ei suoraan ostopalveluita. Lisäksi keskuksen rahoittamissa kumppanuushankkeissa on ollut osuuskuntia mukana.

Parhaillaan Harjusen johtama keskus rahoittaa perusselvitystä siitä, kuinka paljon Etelä-Pohjanmaan yritykset voisivat tarjota tilapäistyötä uusille osuuskunnille. Kysely lähti marraskuussa yli kolmelletuhannelle yritykselle. Tuloksia pitäisi saada ensi vuoden alussa.

"Osuustoiminta ja muu sosiaalinen yrittäminen pitäisi nostaa samaan asemaan kuin perinteiset yritysmuodot. Osuuskunta sinänsä on hyvä järjestelmä, jossa voi jakaa riskiä tarvittaessa vierasta pääomaa."

Harjunen täsmentää, että osuuskunta voi edustaa joko elinkeinopolitiikkaa tai sosiaalista integraatiota tai näiden välimuotoa. Hän kuitenkin painottaa yritystoimintaa. Sosiaalisenkin yrityksen pitää kyetä kannattavaan toimintaan samoilla ehdoilla kuin muukin yritystoiminta.

"Osuuskunnat saavat saman arvostuksen kuin osakeyhtiöt sillä, että ne toimivat samoilla pelisäännöillä. Jos tukea jaetaan, sitä pitää jakaa juuri samoilla perusteilla."

Samalta viivalta lähtemistä merkitsee Harjusen mukaan myös se, että osuuskunnat otettaisiin huomioon yrityspalveluissa samanarvoisina kuin muut, yhtenä vaihtoehtona.

Harjunen kertoo pohtineensa paljon sitä, kuinka rohkaista ihmisiä yrittämään. Vaikealta tuntuu.

"Pitäisi sallia paikalliset tai tapauskohtaiset normeista poikkeavat kokeilut. Jos meillä kokeillaan uutta, se toteutetaan koko valtakunnassa samoilla pelisäännöillä. Ei ole uskallusta todelliseen riskinottoon. Mutta vain näin syntyisivät isot innovaatiot. Tukemissamme hankkeissa on usein esitetty jonkin lainsäädäntönormin tai hallintokäytännön muutosta. Näitä ajatukset pitäisi arvioida huolellisesti ja ottaa käyttöön toteutettavissa olevat", Harjunen esittää.

Hannu Kaskinen