Työosuuskunta Tomerassa on kaksikymmentä jäsentä ja liikevaihto toista miljoonaa. Osuuskunta ei keräile pääomia, vaan jakaa ylijäämän joululahjana jäsenilleen.

Tomeran toimistolla voi olla melkoinen vilske maanantaiaamuisin, väen aloittaessa viikon töitä. Taloon kerääntyy helposti kymmenen henkeä, kun jäsenet käyvät vaihtamassa tietoja ja asiakkaat neuvottelevat uusista toimeksiannoista.

Toimitila on ikioma: Leppävirran kunta vuokrasi vanhan puutarhakoulun osuuskunnalle ja työttömien yhdistykselle, joilla on toimistot, kokoustilat ja keittiö yhden katon alla. Suurta luokkaa on vuokrattu ulkopuolisille niin, että kiinteistön ylläpitokulut jäävät todella pieniksi. Kaupanpäällisinä tulee vielä komea näköala laivareitille.

"Oma tila yhdistää porukkaa", sanoo osuuskunnan vetäjä Martti Antinjuntti.

"Talon hankkimisesta käytiin pitkiä neuvotteluja jäsenten kesken, mutta niin vain päästiin muuttamaan. Edellinen tila oli keskustan liikehuoneistossa, joka oli paljon kalliimpi."

Tavallisena arkipäivänä toimistolta tavoittaa vähän väkeä - lähinnä osuuskunnan sihteerin Jari Heikkisen. Hän erosi osuuskunnasta ja perusti oman yrityksen, joka hoitaa nyt maksua vastaan kaikki osuuskunnan paperityöt. Tietokoneen ääressä voi istua myös Markku Holopainen, porukan atk-asiantuntija, joka tekee osan tunneistaan osuuskunnan tiliin. Myös vetäjä saa palkkaa puolipäivätyöstä.

"Talkoita tehtiin kaksi ja puoli vuotta, ja se riitti. Ei siitä tule mitään, että joku istuu toimistolla ilmaiseksi ja katsoo, kun toisille jaetaan palkkatyötä", Antinjuntti sanoo.

Ennestään joukossa on muun muassa metallimiehiä, siivous- ja hoitoalan naisia, myymäläjärjestelijöitä, myyntimies, kirvesmies ja valokuvaaja.

"Lääkäreiksi meistä ei ole, eikä sukelluskeikkoja voida ottaa. Kaikkea muuta tehdään, mihin vähänkin kyetään, tai etsitään muualta tekijät", nauraa Eila Saarikoski. Hän toimii viiden naisen solun työnjohtajana, eli pitää lukua työtilanteesta ja sopii uudet tehtävät. Tällä tavoin asiakas on tekemisissä aina saman osuuskuntalaisen kanssa.

Kiinteistöhuolto on noussut työtunteina laskien suurimmaksi toimialaksi. Osuuskunta siivoaa yhdeksäntoista kohdetta, joista valtaosa on kunnan kiinteistöjä ja osa omakotitaloja.

Yhdessä kodissa hoidetaan myös vanhus.

Kodinhoitotuen kokeilu ei ole Itä-Suomessa oikein ottanut tulta, mutta muutamat perheet ovat keksineet, että sen avulla saa siivoojan kotiin sopuhinnalla.

Tomeralaisia harmittaa, että järjestöt talkoolaisineen kilpailevat hinnoilla - vieläpä yhteiskunnan tuella. Työpajoilla on ilmaiset autot ja työkalut ja pieni tuntilaskutus. Osuuskunta sen sijaan laskuttaa kunnon palkan "yrittäjälisineen", ja se takaa työn laadun.

Leppävirran kunta pyysi tarjousta lasten päiväkodin hoitamisesta ostopalveluna, mutta käsitteli sitten asiaa vitkastellen. Kylällä nousi nimittäin melkoinen vastustus, kun osa asukkaista pelkää palvelun huononevan, jos työ annetaan ulkopuolisille. Tomeralaiset vakuuttavat, että siinä kävisi päinvastoin, ja kustannukset pienenisivät.

Loma-asuntojen huolto ja korjaus antaisi paljon työtä, kun mökkiläiset ja työn tekijät vain löytäisivät toisensa. Martti Antinjuntti ja Markku Holopainen neuvottelivat TE-keskuksen kanssa rahoituksesta, jolla laitettaisiin liikkeelle koko Kuopion läänin kattava hanke mökkipalveluverkoston luomiseksi. Työtä tekisivät sekä osuuskuntalaiset että muut kyläläiset, mutta asiakas tavoittaisi palvelut aina yhdestä paikasta.

" Mökkipalvelu sopii osuuskunnalle paremmin kuin alan yrittäjälle", Antinjuntti arvioi.

"Työtä tuskin riittää koko vuodeksi. Toisaalta kaikki hommat tulevat kiireaikanakin hoidetuiksi."

Erimielisyyksiä on, tietenkin. Närää on herättänyt esimerkiksi se, että Tomera perii suuremman prosentin palkoista kiinteisiin kuluihin kuin monet muut osuuskunnat. Martti Antinjuntti ei kerro prosenttia, mutta kehuu, että vakavarainen Tomera kestäisi melkoisen vahingon joutumatta talousvaikeuksiin.

"Ylijäämä jaetaan takaisin jäsenille tehtyjen markkamääräisten töiden suhteessa, kolmannentoista kuukauden palkkana. Suurin toissavuonna tilitetty summa oli 7500 markan luokkaa", Antinjuntti kertoo.

Kannattavuutta ja maksuvalmiutta pitäisi ajatella jo osuuskunnan perustamisvaiheessa, Antinjuntti painottaa. Toisaalta osuuskunnan on maineensa vuoksi valikoitava jäsenensä, niin kuin minkä hyvänsä yrityksen. Tomerakin on hylännyt muutamia jäsenehdokkaita.

"Tämä valikointikysymys herättää pahaa verta koulutustilaisuuksissa. Minä kysyn sitten, kuka ottaisi epäsosiaalisen yksilön töihin omaan yritykseensä", Antinjuntti sanoo.

"Jokainen muutamankin työntekijän yritys valikoi väkensä, ja niin on osuuskunnankin tehtävä."

Leena Kotilainen