Pörssiin listautuneella Tieto-X Oyj:llä on poikkeuksellinen tausta; toimihan yritys ensin osuuskuntana. Alusta lähtien toimitusjohtajan tehtävää hoitanut Martti Leikos pitää yritysmuodon valintaa jälkikäteenkin perusteltuna, samoin vaihtamista osakeyhtiöksi.

"Lähdimme alun perin syksyllä 1994 selkeästi perustamaan yritystä. Alkuvaiheessa mukana oli suurehko joukko ja osuuskunta valittiin yritysmuodoksi, jotta mahdollisimman moni saatiin liittymään", analysoi toimitusjohtaja Martti Leikos .

"Osuuskuntaan tuli 24 jäsentä, eikä sama välttämättä olisi onnistunut oy-muodossa."

Osuuskunnan hyviksi puoliksi todettiin helppo liittyminen ja eroaminen, pieni panos ja tasaomistus. Palkattuja työntekijöitä oli aluksi vain yksi eli toimitusjohtaja Leikos. Osuuskunnalle luontui hyvin esimerkiksi työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen.

Osuuskunnan valinta oli luonnollista myös siksi, että perustajat tunsivat toisensa pitkältä ajalta ja omasivat yhteisen näyttämisen halun. Unisys saneerasi laman syövereissä pitkän linjan atk-ammattilaisia raskaalla kädellä kadulle.

"Kun 49-vuotiaana kuvitteli vihdoin jotain osaavansa, olikin liian vanha. Koko porukalla oli aika lailla näyttämisen henkeä. Toisaalta tiesimme, että Unisysin saneeraus oli niin raju, ettei jäljelle jäänyt joukko selviä tehtävistä", Leikos muistelee.

"Ensimmäiset konsultit onnistuimme myymään Ruotsiin heti vuoden 1995 alussa, mutta seuraavat toimeksiannot tulivatkin jo Unisysiltä."

Ajatus osakeyhtiömuotoon siirtymisestä syntyi ja vahvistui yrityksen menestyessä. Toiminta oli alusta pitäen kannattavaa ja pian havaittiin, että voittoa tulisi jatkuvasti. Osuuskunnissa voitonjako ei ole yhtä yksinkertaista kuin osakeyhtiöissä, mutta Leikos vakuuttaa, ettei se ollut muutoksen tärkein syy.

Osuuskunnan ideakaan ei ollut kaikille selvillä. Eräille syntyi kuvitelma, että tasaosuuksinen omistus tarkoittaa myös tasaosuuksista toimintaa.

"Raha rupesi hiukan polttamaan. Haluttiin päästä tutustumaan firman kirjanpitoon ikään kuin se olisi avointa. Kriisi johti kolmen osuuskunnan jäsenen erottamiseen ja yhden työsuhteen purkamiseen. Myöhemmin voitimme asian hovioikeudessa," Leikos sanoo.

Hän toteaa, että useimpien yritysten syntyvaiheeseen liittyy tuontapaisia kriisejä yritysmuodosta riippumatta.

Myös osuustoiminnan kuvan Leikos kertoo jossain määrin huonontaneen yrityksen uskottavuutta. "Vanhoista isoista osuuskunnista seuraa yhtiömuodolle valitettavasti tietty rasite", Leikos sanoo. Hyvä puoli taas oli se, ettei Osuuskunta Tieto-X:n nimeä tarvinnut asiakkaalle kahta kertaa mainita. Ainakin osuuskunta muistettiin.

Leikoksen mukaan myös jotkut liian kevein perustein pystytetyt uusosuuskunnat pilasivat tositoimintaan pyrkivien osuuskuntien mainetta.

"Alkuvaiheessa konsultoin myös uusosuuskuntia. Monen kohdalla olisi ollut parempi perustaa yhdistys kuin osuuskunta."

"Aika monet työosuuskunnat toimivat löyhällä pohjalla ja liian monessa jollain perustajalla oli omia bisneksiä. Silloin jäi epäselväksi, kenen piikkiin töitä tehdään . Esimerkiksi parhaat työt voitiin valikoida päältä omaan firmaan ja heikommat annettiin osuuskunnalle," Leikos arvostelee kokemansa perusteella.

Tieto-X osasi varautua tuohon sudenkuoppaan. Omaa rinnakkaista yritystoimintaa ei ole sallittu ollenkaan.

Keskeisin syy yhtiömuodon muutokseen oli kuitenkin osuuskunnan pikamenestys ja valtava kasvu.

Osuuskunta Tieto-X:n ensimmäinen tilikausi oli puolentoista vuoden mittainen ja nettotulos

800 000 markkaa. Tuossa vaiheessa, kesällä 1996, liikevaihto oli miljoona kuukaudessa ja kasvu painoi päälle.

Kun osuus- ja liittymismaksu oli alunperin yhteensä 1 500 markkaa, uusia jäseniä ei yksinkertaisesti voitu ottaa, koska heille ei pystytty määräämään liittymismaksua eikä uutta väkeä ollut kohtuullista päästää vanhoin ehdoin valmiiseen pöytään.

Puolentoista vuoden jälkeen osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi lain mukaan tasaosuuksin. Osakepääoman 50-kertaistaminen muutti omistussuhteita, mutta firma on pysynyt tiukasti alkuperäisten perustajien käsissä.

Peräti 19 osuuskunnan jäsentä seurasi osakeyhtiöön. Kun Tieto-X lähti viime syksynä listautumaan, osakkaita oli toista sataa.

Yleensä pörssiin mennään hakemaan lisää rahaa, mutta Tieto-X oli tuossa vaiheessa jopa ylilikvidi. Ongelmaksi oli tullut osakkeen hinnan määräytyminen. Nyt Tieto-X voi esimerkiksi helpommin kasvaa yritysostoin, kun hinta voidaan maksaa osakkeina.

Viisivuotias Tieto-X on varttuneiden ammattilaisten perustama yritys, joka kurinalaisesti ja haihattelematta toteuttaa valitsemaansa liikeideaa. Monenlaisia vaihtoehtoja tutkitaan, mutta perusjoukon yhteinen katkera kokemus työttömyyskortistosta karsii ajatusten lennokkaimpia rönsyjä.

"Teemme tietotekniikka-alan suunnittelu- ja ohjelmointityötä sopimustyöpohjalta. Toisena nimenä käytetään työvoiman vuokrausta, mutta tämän alan kansainvälistä termiä vastaa sopimustyö", Leikos toteaa.

Ravintoloiden ja toimistojen pätkätöistä tämä sopimustyö poikkeaa muun muassa pitkinä, jopa vuosien sopimuksina. Työt tehdään asiakkaan työtiloissa, johdossa ja valvonnassa. Valttina on yleiskustannusten pienuus, koska penkillä istumisen riskiä ei ole. Asetelmaa kuvaa, että Tietoenator on Tieto-X:n suurimpia asiakkaita.

Tieto-X on alansa selvä markkinajohtaja Suomessa. Äskettäin ostettiin samalla periaatteella toimiva pienehkö yritys. Eurooppalaiset esikuvat ovat Englannissa. Esimerkiksi Saksassa tai edes muissa Pohjoismaissa sopimustyöyritykset eivät oikein ole saaneet jalansijaa jäykkien työmarkkinalakien vuoksi.

Henkilöstöpolitiikassa on satsattu kokemukseen.

"Työ on vaativaa, konsulttityön luontoista ja uudelle asiakkaalle siirtyminen on aina jonkinlainen kriisivaihe. Verkkotukipuolella on nuorempaa väkeä", Leikos perustelee.

Hän tunnustaa, että varsinkin osuuskunnan alkuvaiheet olivat väkevää kannanottoa ikärasismia vastaan.