Jäsen ja ääni -periaate säilyköön
"Osuuskuntalakia on syytä ajanmukaistaa, mutta tärkeintä on, että osuuskunta säilyy omaleimaisena organisaatiomuotona. Osuuskunnan hyvien piirteiden on syytä säilyä", oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) sanoo. "Jäsen ja ääni säilyköön pääsääntönä. Se on merkki demokraattisesta omistamisen muodosta", hän painottaa. Koskinen huomauttaa, miten myös keskeiset, isojen osuuskuntaryhmien edustajat hiljan korostivat Pellervo-Seuran johdolla, että jäsen ja ääni -periaate on syytä säilyttää. Oikeusministeri lisäisi sellaisia joustomahdollisuuksia, jotka ottavat huomioon sen, että viime vuosina on tullut monenlaisia osuuskuntia osuustoiminnan renessanssin myötä. "Jonkin verran muutospaineita on ollut pienimmissä osuuskunnissa. On kaivattu, että aktiivisimpien jäsenten osallistuminen näkyisi paremmin myös päätösvallassa", hän täsmentää. Koskinen pitää mahdollisena, että pienille osuuskunnille voisi suoda lievän poikkeaman. Nämä		"Osuuskuntalain eduskuntakäsittelyyn on varmaan merkitystä sillä, minkä linjan Pellervo-Seura ja isot osuuskunnat ovat ottaneet uudistukseen", oikeusministeri Johannes Koskinen arvelee. Kuva Tapani Lepistö
erikoissäännökset järjestyisivät vain yksimielisellä päätöksellä tai muulla tiukalla menettelyllä. Osuuskuntamuoto pitää kilpailukykynsä Oikeusministeri Koskinen pitää uudistettavan lain yleisenä tavoitteena, että osuuskunta säilyisi kilpailukykyisenä organisaatiomuotona. Lakiehdotuksen yksityiskohtia hiotaan vielä. "Osuuskunnan on tarpeen erottua osakeyhtiöstä. Nyt vapausaste lisääntyy merkittävästi pääoman kokoamisessa. Jos pienissä osuuskunnissa tulisi ääniporrastus, silloin se lähes liukuisi osakeyhtiön kaltaiseksi. Toisaalta tämä ehkäisisi haikailun välimuotojen perään", ministeri harkitsee. Koskinen tähdentää, että hallinnon järjestämisessäkin yritetään välttää kahlitsevaa säätelyä. "Omaleimaisuus on hyväksi, mutta täysin vapaita käsiä ei puitelakikaan luonnollisesti voi antaa. Osuuskunta pysyy jossain määrin osakeyhtiötä kahlitumpana, jotta jäsenvaltaisuuden luonne säilyisi", hän jatkaa Vielä ei osuuskuntaa lain mukaan voi määritellä yleishyödylliseksi yhteisöksi, osakeyhtiöillä tällainen mahdollisuus on. Koskisen mukaan laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että tuleva osuuskuntalaki mahdollistaa myös osuuskunnan määrittelyn yleishyödylliseksi.

Perustajajäseniä tulisi olla esimerkiksi kolme

"Yhden hengen osuuskunta ei oikein vastaa yleiskieltä. Esimerkiksi kolme perustajajäsentä voisi olla sopiva vähimmäisraja", Koskinen kommentoi.

Hän perustelee yhden henkilön osuuskunnan torjumista sillä, että näin ehkäistäisiin ’liikemiesosuuskunnat’, jotka pilaisivat osuuskuntien mainetta. Osakeyhtiön perustamiseksi tarvitaan 50 000 markkaa, mutta osuuskunnalle ei alkupääomavelvoitetta ole säädetty.

Oikeusministeri sallisi tilapäisiä poikkeuksia vaikkapa arkkitehtien, hammaslääkärien ja muiden ammatinharjoittajien pienosuuskunnille.

"Jos niissä joksikin aikaa jäsenmäärä putoaisi, se ei johtaisi automaattisesti osuuskunnan purkamiseen, vaan jäsenten määrää voisi kohtuullisessa ajassa täydentää", Koskinen pohtii.

Eduskuntaan ilmeisesti syyskuussa

Toimeksianto osuuskuntalain uudistamiseksi tuli oikeusministeriöltä kolme vuotta sitten. Koottujen lausuntojen muutamaa kipukohtaa selkeyttämään on oikeusministeriössä annettu toimeksiantoja.

Osuuskunnan purkulainsäädäntö on vielä kirjoittamatta, mutta senkin pitäisi olla valmista syksyksi.

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän luottolaitoslainsäädännön muutoksia varten. Oikeusministeri Koskinen arvelee, että työryhmä kenties saa osaehdotuksia ennen syksyä.

"Tämäkin laki on ajankohtainen, kun posti harventaa toimipaikkaverkostoaan. On syntynyt epävarmuutta siitä, miten kansalainen pystyy järjestämään pankkiasiansa ja rahaliikenteensä mahdollisimman joustavasti", hän huomauttaa.

Koskinen uskoo, että osuuskuntalakiehdotus etenee eduskuntaan syyskauden alussa, ilmeisesti syyskuussa. Hän ennakoi, että eduskunta käsittelee lakiehdotuksen ripeästi.

"Uudistusehdotus keräsi melkoisesti lausuntoja, 41 pyydettyä ja kymmenen muuta. Ne ovat tietysti eduskunnan käytettävissä."

Etenemistahtiin vaikuttavat talousvaliokunnan päätökset siitä, kuinka paljon se vielä kuulee asiantuntijoita.

Oikeusministerilläkin osuuskauppataustaa

"Osuuskuntalaki tuskin herättää intohimoja eduskunnassa, mutta varmaankin kiinnostaa kansanedustajia. Onhan meissä melkoinen joukko osuuskuntaväkeä", Koskinen sanoo.

Varatuomari Hannu Erkki Johannes Koskinen Hämeenlinnasta toimi Osuuskunta Tradekan hallintoneuvostossa ja edustajistossa 1992-1999 eli oikeusministeriksi tuloonsa asti.

"Hankalaa aikaa, mutta saimme kuitenkin keskeisiä asioita pelastettua osuuskauppaliikkeestä", Koskinen arvioi.

HANNU KASKINEN

Osuuskuntalain käsittely Osuustoiminta-lehdessä

| Sivun alkuun |