Kuin silloin ennen

Puhelin soi tai näyttöpäätteelle singahtaa sähköpostiviesti: yhteydenottajia askarruttavat milloin sääntöpykälät, milloin hallituksen valta ja vastuu, verotus, vakuutukset, rahastoinnit, jäsenten eroaminen tai erottaminen, osuusmaksujen takaisinmaksu, oikeudenmukaiset ylijäämän jakoperusteet, omatoimisuusavustus…

Kun Suomen Osuustoimintalehden ensimmäisiä numeroita tehtiin 90 vuotta sitten, tietoviisaat vastasivat Osuustoiminnan työvainioilta -palstoilla aivan kuten uusosuustoimintaprojektin asiantuntijat nykyisellä Kysy pois -palstalla. Silloin aloittaneiden osuuskuntien luottamusmiehiä ja asiainhoitajia ovat askarruttaneet samankaltaiset asiat kuin nykyisten uusosuuskuntien hallintohenkilöitä. Kysymysten kirjo vain on nyt paljon laajempi, sillä yhteiskunta on monin verroin mutkikkaampi apparaatti kuin vuosikymmeniä aikaisemmin.

Lehden vanhat vuosikerrat hykerryttävät. Kerta toisensa jälkeen on muistutettu, miten turmiollista on osuustoiminnan kansainvälisten periaatteiden unohtaminen. Samaan asiaan palattiin tämän vuoden helmikuussa, kun uusosuustoiminnan neuvojat ja kehittäjät pohtivat koulutuspäivillään, miten osuuskunnat voivat ammentaa periaatteista lisäarvoa liiketoimintaansa.

Alkuvuosina osuustoimintaa epäiltiin talouselämän sosialisoijaksi. Ja mitä kysyykään tämän päivän epäilevä Tuomas: onko uusosuustoiminta jotenkin poliittista? Kun uudelle toiminnalle ei löydy sijaa omasta normistosta tai arvomaailmasta, on siihen ensin lyötävä jonkin värinen leima ja luokiteltava asia joko hyväksyttäviin tai tuomittaviin.

Maaliskuussa 1909 ilmestynyt Suomen Osuustoimintalehti keskittyy opastamaan, "kuinka osuuskuntain vuosikokoukset ovat pidettävät". Artikkeli korostaa sääntöjen merkitystä ja noudattamista. Kerta toisensa jälkeen painotetaan vararahastojen arvoa ja muistutetaan, että osuuskuntien itsenäisyys perustuu vahvaan talouteen. Demokraattista jäsenhallintoa opetellaan juurta jaksain. Osuuskuntien menestymisen sanotaan riippuvan jäsenten osallistumisesta. Lehden mukaan osuuskuntien on kasvatettava "jäsentensä osuustoiminnallista tietoisuutta ja uskollisuutta".

Kovin ovat tutun tuntuisia tuon ajan opastukset, sanat vain ovat vaihtuneet. Esimerkiksi uskollisuus on nyt sitoutumista. Osuustoiminnan malli on siis kestänyt ajan hammasta, vaikka helppoa se ei ole ollut, ei ennen eikä nyt.

Lehden juhlavuonna ja Suomen osuustoimintaliikkeen satavuotisjuhlavuonna sallittakoon hersyttely vanhojen tekstien rikkailla kielikuvilla.

"Entistä yksityiskohtaisempaa, entistä vakavampaa, entistä käytännöllisempää osuustoiminnallista ammattisivistystä jakamaan pyrkii tämä lehti. Sen pitää siis kokemuksen perusteella neuvoa, miten eri osuusliikkeitä on hoidettava, jotta niistä tulisi vakavaraisia tukipylväitä jäsentensä aineelliselle toimeentulolle ja siveelliselle varttumiselle, sekä sen kautta vankkoja rattaita siinä liikkeessä, jonka osaltansa tulee rakentaa Suomen yhteiskunta entistä ehommaksi." Näillä saatesanoilla evästi vastaava toimittaja Hannes Gebhard lukijoitaan vuoden 1909 ensimmäisessä numerossa.

Aivan samaa me Uusi osuustoiminta -liitteen tekijät tahdomme vuonna 1999. Haluamme välittää oikeaa ja rakentavaa tietoa uusosuuskuntien evästykseksi, jutuin, Kysy pois -palstoin ja kirjavinkein.

Soittakaa siis, hyvät lukijat, edelleenkin. Kertokaa hyvistä osuuskunnista, kirjoittakaa kriittisiä mielipiteitänne, kyseenalaistakaa, kyselkää. Pyrimme etsimään kysymyksiinne vastauksia. Yhteistyöllä saamme aikaan entistä käytännöllisempää osuustoiminnallista ammattisivistystä.